Cashew-pasta

Ei kai tässä muuta kuin et kaurakermasta tulee ruokaan sellainen jo kerransyödyn oloinen vihreenharmaa sävy.
Maku oli onneksi erinomaisen kohdillaan.

kourallinen cashew-pähkinöitä
15 g voita
0,5 dl kaurakermaa
puoli ruukkua basilikan lehtiä

Murusta pähkinöitä veitsellä vähän. Laita pähkinärouhe ja voi pannuun ja paahda kullanruskeaksi.
Ota liedeltä ja lisää kaurakerma.
Lisää basilikanlehdet juuri ennen tarjoilua.
Älä unohda parmesaanikinosta.

Spaghetti con ceci - spaghettia ja kikherneitä

Tällainen ihan mahtava talviruoka löytyi Smitten Kittenistä. Kikherneet on niin mahdottoman hyviä. Pientä modifikaatiota tein reseptiin raaka-aineiden pakosta, kuten vaihdoin tuoreen basilikan kuivattuun salviaan. (Sonnentorin salvia on kuivattu kokonaisena eli se on lehtiä eikä murua.) Sopii kikherneiden kanssa ihan älyhyvin.

Blogger-asiaa:
Tietääkö joku miten tuon kohdan 'toiminnot' saa tosta alhaalta pois kokonaan? En yhtään muista miten sen olen siihen saanut enkä saa sitä nyt enää pois.

Onko tunnisteiden päivittämiseksi muuta keinoa kuin poistaa ne postauksista yksitellen?
Miten saan ylipäätään poistettua tunnisteita?

Amerikkalaiseen tapaan tämäkin ruokamäärä on aika valtava:

1tlk kikherneitä
1,25 dl vettä
150 g pekonia ohueksi siivutettuna
oliiviöljyä
1 sipuli kuutioituna
2 valkosipulinkynttä siivutettuna
1-3 kuivattua pikkuchiliä, tulisuuden mukaan
muutama kuivattu salvianlehti
1 tlk tomaattimurskaa
suolaa
500 g spaghettia
pari desia pastan keitinvettä
parmesaania

Laita suurin osa kikherneistä kera veden tehosekoittimeen tai muuhun möyhentimeen ja päästä vähän surrur. Ei tahnaksi saakka, kunhan hernehet vähän rikkoontuu.
Rapsakoita pekoneita kuumalla pannulla. Kun ruskeusaste on sopiva, lisää öljy, sipulit, chilit ja salvia. Kuullottele hetkinen.
Lisää tomaattimurska ja kikhernemurske.
Keitä hiljalleen kannella peitettynä noin 20 minuuttia.

Keitä spaghettit. Säästä muutama desi keitinvettä.
Tarkista kastikkeen maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Sekoita spaghettit kastikkeeseen, lisää keitinvettä desi kerrallaan. Keitinvettä todella tarvitaan ja sitä saattaa mennä aika paljonkin.
Korista jäljellä olevilla kikherneillä, päälle pikkasen raastettua parmesaania ja avot.

Paahdettua bataattia, vuohenjuustoa ja paahdettuja viinirypäleitä

Suosittelen kaikille Pinterestiä. Jos ei ole jo tuttu, niin tutustukaa. Kutsu tulee noin vuorokaudessa pyynnön esittämisestä ja sen jälkeen kannattaa varata paaaaljon aikaa tietokoneen ääressä istuskeluun.

Tämä bataatti-ihanuus löytyi Pinterestin kautta. Pinterestin parhaus piilee siinä, että sitä kauttaa löytää tiensä mahdottomaan määrään ihania ulkomaalaisia blogeja, joiden olemassa olosta ei olisi koskaan muuten tiennyt mitään. Aina uusien kuvataulujen ja mielenkiintoisten blogien parissa vierähtää helposti koko päivä (jos toinenkin).

Viinirypäleet
n. 1/2 l tummia siemenettömiä viinirypäleitä
öljyä
suolaa
mustapippuria

Pese ja kuivaa viinirypäleet. Asettele ne sopivaan uuniastiaan, öljyä, suolaa ja pippuroi. Paahda 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Jäädytä. (Mahdollisesti irtoavaa nestettä ei tarvita mihinkään.)

 

Juusto
vuohentuorejuustoa
kanelia ripaus
muskottipähkinää ihan pieni ripaus

Sekoita kaikki aineet keskenään

Bataatit 

Pese bataatit ja leikkaa lohkoiksi. Paahda 175-asteisessa uunissa kunnes lohkot ovat kypsentyneet pehmeiksi.

Yhdistäminen
Nokaroi juusto kuumille bataateille kahta pikkulusikkaa käyttäen. Asettele viinirypäleet päällimmäisiksi. Viimeistele suolakiteillä ja oliiviöljyllä.

Alkuperäisohjeessa bataatit on täytetty. Eli kokonaiset bataatit paahdetaan uunissa kypsiksi, sisus koverretaan ja sekoitetaan juuston ja mausteiden kanssa. Lusikoidaan takaisin bataatinkuoriin ja pistetään päälle rypäleet. Viimeistellään hunajalla.
Päädyin muutoksiin bataattien koon takia. En usko, että maku tässä ainakaan kärsi. Hunajaa en laittanut kun tässä on makeutta jo tarpeeksi muutenkin.
Ihanaa, ihanaa lohdullista talviruokaa!

Rotolo di polenta eli polentarulla

Mikä mainio idea kääriä polentaa rullalle! Tuosta maissipikapuurosta on tullut tehtyä erilaista läjää ja paistosta, mutta rullaa en olis kyllä itse arvannut tehdä. Polentahan tunnusti jämähtää aika nopee, joten rullaaminen on helppoa kuin heinän teko.

Valmis pakkauksen ohjeen mukaan keitetty puuro levitetään leivinpaperille, päälle lusikoidaan täytekastike, jätetään reunoille muutama sentti tilaa. Parmesaaniraastetta vielä hiukan ja sitten vaan rullaamaan leivinpaperin avulla. Rulla uunivuokaan ja päälle vielä vähän täytettä ja juustoa ja uuniin 200-asteeseen pariksi kymmeneksi minuutiksi. Ihan mahtavaa!
Mä tein täytteeksi herkkusienisen jauhelihakastikkeen alkuperäisohjetta mukaillen.

Rulla(ttomuus) on katsojan silmässä.

Sitruunainen parsakaalikeitto

Voi sweet alien ja mitä näitä nyt on! Miten onnistuinkin luomaankeittämään jotain näin hyvää?

Varmaan aika monessa taloudessa päivän kysymys kuuluu, että mitäs sitä tänään laitettais lautaselle? Meillä tää on ainakin ikuisuusongelma ja jokapäiväinen keskustelunaihe. Ja sit me syödään pastaa tomaattipohjaisella kastikkeella. Huoh.
Mä olen kehittänyt ongelmaan sellaisen semiratkaisun, että ostan kerralla kaapin täyteen vihanneksia ja niistä se idea sitten lähtee.

2-4 salottisipulia koon mukaan
1 valkosipulinkynsi
oljyä
1 tl kuivattua meiramia
800 g parsakaalia
1,5 l kanalientä (1,5 l vettä ja kaksi liemikuutioo)
1 rkl hunajaa
1 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan puristettu mehu
2 dl kuohukermaa
(suolaa)

Aloita kuorimalla ja pilkkomalla kaikki sipulit, ei tartte niin hienoo olla kun menee soseeksi kuitenkin.
Laita öljy ja sipulit kattilaan ja kuullota.
Leikkaa parsakaalin varresta pieni pätkä pois ja pistä loput raffiksi palaksi ja siirrä kattilaan.
Kaada vihannesten päälle kuumaa vesi ja lisää liemikuutiot ja hunaja. Keitä kunnes parsa on pehmeää.
Aja keitto tehosekoittimessa sileeksi parissa osassa. Lisää sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu sekä kerma. Kiehauta vielä nopeasti. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.

Lammas-couscous

Mulla on projektina sulattaa pakkasesta asioita yksikkö kerrallaan, yksi lokero on jo melkein tyhjä. Missään niissä rasioissa tai pusseissa ei tietenkään lue, että mitä ne sisältää. Marjat nyt vielä tunnistaa, mutta esimerkiksi omenasose ja sipulikeitto ovat hyvin voimakkaasti keskenään kaltaisia noin ulkonäöllisesti. Pakastettu tuote ei oikeen tuoksu millekään, joten vain sulattamalla voi tietää. Jos pakkauksesta paljastuu jotain syötävää, niin se myös syödään. Mutta pakko myötää, että on niitä pakkaussisältöjä roksiinkin mennyt. Että kannatti kuitenkin säilöä pakastimessa ennen pois heittämistä!
No tuossa männäviikolla kaivoin kylmäkojeesta lihaa sisältävä pussin. Sulattamisen jälkeenkin oli vähän epäselvää, että mitä elukkaa. Sen verran sitä napaloin, että paljastui iso luu. Paloittelu ei siis tullut kyseeseen, joten nakkasin kattilaan ja peitin kylmällä vedellä. Lampaaksihan tuo paljastui heti kun vähän lämpeni, joten nakkasin sitten perään vielä kaksi laakerinlehteä, kolme vihreää kaardemummaa, viisi neilikkaa ja kanelitangon. Keittelin muutaman tunnin.
Keitetyn lihan riivin maanmainioon kuskusruokaan ja liemestä keitin vielä seuraavana päivänä t-a-i-v-a-a-l-l-i-s-e-n hyvän risoton.

keitettyä lampaanlihaa
5 dl couscousia keitettynä (kuivamäärä)
1 pieni kesäkurpitsa
1 sitruunan kuori ja mehu
1/2-1 dl oliiviöljyä
puolikkaan granaattiomenan helmet
ruukullinen tuoretta korianteria silputtuna
suolaa
mustapippuria

Jos jotain teko-ohjetta pitä antaa, niin sellaista voisin mainita, että kesäkurpitsan kuutioin pieniksi ja paahdoin öljyssä kauniin värisiksi. Couscous keitetään kuivaksi kun tässä on kuitenkin tuota mehua ja öljyä aika paljon, ettei mitään voita sinne kattilaan.

Siskonmakkarakastike

Eksoottista, totesi Herra Prinsessa, kun kuuli mitä syödään. Kas kouluruokaa, totesi Herra Prinsessa, kun näki mitä syödään.
Juu-u, sellainen suurtalouskeittiömeininki tässä oli, eikä toiste syödä. Mutta tää onkin mun ikioma ruokahaaste. Päätin kokata Yhteishyvän surullisesta ruokavihkosesta joka kuukausi jotain.
Jos mielii kunnollisiin haasteisiin osallistua, niin suuntii edellisen ruokablogihaasteen voittaneen Herkkusuun lautaselle. Mulle aihe on jotenkin liian apokalyptinen. Vähän kuin suunnittelisi omat hautajaisensa, maalaisi piruja seinille.  Ei tohdi. Mielenkiinnolla jään odottelemaan minkälaisten aterioiden vuoksi sitä kuoltaisiin.

500 g siskonmakkaroita
1 rkl öljyä
1 sipuli
3 dl lihalientä
2 rkl tomaattisosetta
1 rkl sinappia
suolaa
mustapippuria
3 rkl ranskankermaa

Puserra siskonmakkaroista kökkäreitä kuumaan öljyyn, paista kauniin värisiksi kummaltakin puolelta. Makkarat pitää paistaa kahdessa erässä. Siirrä sivuun reiällisellä lastalla.
Kuori ja kuutioi sipuli, kuullota pannulla samaisessa öljyssä kuin makkaratkin.
Palauta makkarat pannuun, lisää liemi, sose ja sinappi. Hauduta 5 minuuttia.
Lisää ranskankerma, suola ja pippuri, hauduta vieläkin 5 minuuttia.

Muusia alle ja soosia päälle.

Lihaa soijassa ja mirinissä

Mikä ihme siinä on, kun chilien yhteyteen ei kaupassa saada minkäänlaista lappusta, että kuinka tulisia ne on? Ihmeellistä hommaa sanon minä.

Luulis, että niitä kuitenkin myydään kaupalle esim. lajikkeen mukaan, jolloin tulisuuskin olis tiedossa tai ainakin tsekattavissa. Kuluttajalle sen sijaan siinä lukee, sekä pakkauksessa että hyllyssä, ihan vaan chili, punainen tai vihreä. Ja värinkin voi perussilmillä havaita ihan itse.

Jos hevi-osaston tyttöä tai poikaa laiskottaa tai työnantaja ei tarjoa sopivia tiedonhankintavälineitä, niin ei se montaa sormenliikautusta ylimääräistä vaatis laittaa siihen hyllynreunalappuun edes sitä lajiketta. Asiakas voisi ihan itse googlettaa siinä chilin lähimaastossa, että irtooko silmät jos suuhunsa pistää vai jääkö kaivattu lämpö ruoassa vain haaleaksi. Hevi-osaston tytön tai pojan luulis kuitenkin tietävän, että chilillä se vasta onkin eroa, asiakkaan ei tartte eroja paljaalla silmällä erottaa.
Kampin K-kaupassa ainakin olen tulisuusasteet nähnyt mainuttuina, Itäkeskuksen City-Marketissa kaikki info loisti poissaolollaan, surkee kauppa muutenkin.

Tähän japanilaishenkiseen ruokaan sokkochilien potkuaste oli ihan passeli. Alkuperäisohje on (kuinka yllättävää) BBC Good Foodista. Alla ohje niin kuin minä sen tein. Helppoo ja nopeeta ja tosi hyvääkin!

800 g suikalelihaa (käytin puolet nautaa ja puolet possua)
5 dl kanalientä
0,5 dl soijakastiketta
1 dl miriniä
2 rkl muscavado-sokeria
2 sipulia suikaleina
1 rkl ohueksi suikaloitua tuoretta inkivääriä
3 kevätsipulia ohuina renkaina
1 punainen chili ohuina renkaina

Paista lihat kuumalla kuivalla korkeareunaisella pannulla kahdessa erässä, ensin possu sitten nauta. Ei tartte kypsyä läpi, kunhan värjääntyy joka kantilta. Ota lihat sivuun.
Pistä pannuun liemi, soija, mirin, sokeri ja sipuli. Keitä viitisen minuuttia.
Lisää lihat ja inkivääri. Keitä vielä muutama minuutti.
Kauho lihat ja pikkasen lientä riisikasalle, viimeistele kevätsipulilla ja chilillä.

Linkkivinkki ja muuta jorinaa

Mullahan on siis sisko. Se asuu Englannissa ja on hirveen kaunis, taitava ja mukava. Sen blogi löytyy täältä ja Facebookki täältä. Ei se mitään ruokablogia (ainakaan vielä) pidä, mutta kun viimeisin postaus on ilmeistä ruokaa, niin jaetaan nyt täälläkin.

Yks yö näin unta, että söin jääkaapilla minikokoisia joulutorttuja. Siitä sitten heräsin äitihommiin neljän aikaan aamuyöstä ja mietin, että miksi ihmeessä maistuu suussa Popsin Grillinakki kun kuitenkin hampaatkin illalla pesin, enkä ole mitään nakkeja ennen sitä syönyt. No karmee totuus paljastui aamulla, kyllä se oli nakki kun maistui suussani, olin ahtanut niitä unissani puolisen pakettia, varmaankin ihan siinä jaakaapinoven raossa.

Väli(pala)nakin haastaa yönakki. Huoh.

Tästä päästään ihan ilman aasinsiltaa herkuttomaan helmikuuhun. Alkoholiongelmaiset valkaisevat nenää tipattomalla tammikuulla ja me suklaa- ja pullaongelmaiset valkaisemme mahamakkaraa herkuttomalla helmikuulla. 

Kun kahvilassa tulee äkkiä mieleen kuva omasta itsestä istumassa (lattialla) valtava kakku edessään sitä paljain kaksin käsin syöden, on se selkee merkki siitä, että tilanne on vakava. Eli ennen kuin parkkeeraan kakkuineni tuohon olkkarin lattialle on parempi suorittaa interventio. Sokerihanat ovat siis helmikuun mulle kiinni kohteliaisuus- ja laskiaisvarauksin. Laskiaisena aion ihan todellakin syödä (ainakin yhden) armaan serkkuni leipoman pullan ja jos menee kylään ja isäntäväki on leiponut, niin olis mahdottoman epäkohteliasta kieltäytyä.

Jospa kokonaisen kuukauden kestävä mahdollisimman vähäinen sokerinsaanti auttaisi häädättämään loput raskauskilot ja innostaisi terveempään loppuelämäänkin. Pelkästä tahdostahan se on kiinni. Paitsi jos unissaan alkaa pullaa syömään. Sitä varten tarvinnee tänään tyhjätä kaapit mahdollisista ansoista.

Juustoinen chilimakarooni eli cheesy chili mac

Jokunen vuosi sitten telkkarista tuli 30 minuutin aterioita ala Rachel Ray. Se kovaääninen iloinen nainen, joka teki kaikki hommat aina mainostauolla ja syntyi vaikutelma, että sapuskeet todella valmistuivat puolessa tunnissa. No siinä samaisessa ohjelmassa kuitenkin Racheli keitti spaghettia kuin risottoa ikään ja sanoi sanan starch(y) noin 56 kertaa, eli aika monta puoleen tuntiin. En tiiä miten on jäänytkin mieleen tämä jakso? Mene ja tiedä, mutta taas palasi mieleeni tämä quick and easy starcy one pot pasta miracle kun Pinterestissä silmään osui Cheesy chili mac.
Aika mainio ja supernopee arkisapuske. Muuttelin alkuperäisen reseptin määriä hieman ja vaihdoin kalkkunajauhelihan luomunautaan. Kalkkunaa ja broileria kun ei meillä kumpaakaan syödä, eläinparat. Mexican cheese blendiä vastannee cheddar, jonka tarjosin erikseen valmiin makaroonin päälle kinostettavaksi.

Kuumenna isohko ja korkeareunainen pannu. Laita pannuun 1 rkl öljyä, 1 kuutioitu sipuli, 1-3 kuivattua pikkuchiliä (tulisuuden mukaan) ja 1 rkl jauhettua jeeraa. Kuullottele viitisen minuuttia.
Lisää pannuun 1 rkl tummaa sokeria ja 1 siivutettu valkosipulinkynsi, sekoittele kunnes sokeri on sulanut ja lisää sitten 400 g jauhelihaa. Ruskista. Mausta suolalla.
Kaada pannuun 1 tlk tomaattimurskaa, 5 dl vettä ja 8 dl makarooneja mallia kyynärpää.  Keitä reippaasti kiehuen kunnes pasta on mukavasti al dente ja soosia starchya eli suurustunutta.
Viimeistele lehtipersiljalla ja cheddar-raasteella.

Limoncello-kakku

Sitruuna on keväinen juttu. Kun käyttää jo talvella paljon sitruunaa, niin kevät on ikään kuin lähempänä. Ja kun syö paljon leivonnaisia, niin elo on kovin mukavampaa vuodenajasta riippumatta.
Tällä kyseisellä leivonnaisella makiannälkä sai niin vikkelän häädätyksen, että itteenikin ihmetytti. Sokerissa ei säästellä, se suorastaa karamellisoituu valmiiseen kakkupohjaan. Kakku, josta riittää monelle. Ja kakkuahan riittää vähän edelleen Sillä Sipulien reippaasta avusta huolimatta. Paakkelsi kestää hyvin jääkaapissa, mutta en suosittele tarjoamista vieraille seuraavana päivänä vaan ihan tuoreeltaan. Viilennetyn kakun koostumus on varsin tuoreesta poikkeava.

Alkuperäinen ohje löytyy tästä amerikkalaisesta blogista. Tein ohjeeseen joitakin pieniä muutoksia. Lemon curdia multa löytyi valmiina kaapista jonkun muun valmistamana ja kuorrutteesta jätin timjamin ja käytin maustamatonta tuorejuustoa. Täytyy kyllä tehdä tätä toistekin alkuperäisellä kuorrutteella, oma versioni oli vaan jotenkin vähän likaa ja jonkun sortin mittavirheen vuoksi se imeytyi jo muutenkin makeaan kakkuun.

Mellissa on kauniiden kuvien lomaan lörpöttänyt pitkät pätkät, mutta minä en sorru samaan. En enempiin lätinöihin enkä kauniisiin kuviinkaan. 

300 g huoneenlämpöistä voita
5 dl sokeria
4 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
1,25 dl limoncelloa
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele huolella kaksi kakkuvuokaa, halkaisija noin 22 cm. Suositeltavaa on vuorata vuoan pohja leivinpaperilla.
Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon kanamunat yksitellen. Sekoita keskenään jauhojat ja sooda ja limocello, sitruunamehuja ja raastettu sitruunan kuori. Siis kuivat keskenään ja nesteet keskenään, ei kaikkia samaan kippoon.
Sekoita jauhoseos ja limoncello-seos taikinaan erissä vuorotellen.
Jaa taikina vuokiin ja paista n. 35 minuuttia. Testaa kypsyys puutikulla.

Jäähdytä kakkupohjat ritilällä, voi jäähdyttää vuoissaan.

Kumoa toinen pohja alustalle ja jätä pohja ylöspäin. Levitä kakulle lemon curd. Kumoa toinenkin pohja ja nosta curdille oikein päin.
Valuta kuorrute kakulle. (Kakun pitää olla jäähtynyt ja kuorrutteen tarpeeksi paksua!)

100 g tuorejuustoa
2,5 dl tomusokeria
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunamehua
1 rkl limoncelloa

Vatkaa kaikki kuorrutteen aineet tasaiseksi massaksi.

Suklaakakkua ja juustokakkukeksejä

Lapsi Prinsessa sai tässä taannoin nimenkin, valitettavasti sitä ei täällä paljasteta.

Sen sijaan paljastettakoon mitä nimiäisvieraille tarjottiin:

Lammaskeitoa
Leipää
Kirnuvoita

Täytekakkua
Suklaakakkua
Tuorejuusto-valkosuklaa-keksejä
Pullaa

Lammaskeitto oli niin mitäänsanomattoman tympeen mautonta, että eipä siitä sen enempää kuin anteekspyynnöt vieraille ja täytekakku oli sellaista ihan perusta, että eipä siitäkään nyt oikeen juttua lohkee. Pullakranssi oli äitin käsialaa.
Sen sijaan loput makeat tarjottavat ansaitsevat vähän postausta kun oli niin törkeen hyvää.

 

Suklaakakku

Ohje on ah niin ihanaisen Nigellan, joka ei voissa, sokerissa ja kermassa juuri säästele. Kuten alta voi lukea, on sokerin määrä tässäkin kaakkusessa aika huimaava.
Ihan ilman kommelluksia ei leipomus tämäkään valmistunut, otin ja keitin kakun kostukkeeksi tarkoitetun suklaasiirapin hellalle. Sehän nähkääs kivasti kiehuessaan kuohahtaa eikä niin millään pysynyt tuossa talouden pienimmässä kattilassa sisäpuolella. Ja voin kuulkaa kertoa, että ei ole ehkä mitään vittumaisempaa ylikiehuvaa kuin sokeri! Ensinnäkin se palaa kuumaan hellanlevyyn osuessaan ja savuaa ja löyhkää sen mukaisesti, toisekseen se roiskuu itseään viileämmälle hellanpinnalle valuessaan ja sitä on sitten ihan joka paikassa, kolmanneksi se on helvetin tahmeeta ja liimaa kaiken. Kuten kattilan tiskipöytään.
Mutta tuo valmis kakku, miten hyvää! Ihana kostea ja täyteläinen kakku, jota tein onneksi niin runsaasti, että sitä on vielä pakkasessakin näitä ankeita talvipäiviä makeuttamaan.
Erilaisesta kodinvehkeestä johtuen sovelsin vähän valmistusmetodissa. Jos omaa alkuperäisessä ohjeessa kerrotun kaltaisen terällisen monitoimikoneen, on kakun tekeminen ehkä jopa vielä helpompaa.

200 g jauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
50 g kaakaojauhetta
275 g sokeria
175 g huoneenlämpöistä voita
2 munaa
1 rkl aitovaniljasokeria
80 ml ranskankermaa
125 ml kiehuvaa vettä
200 g tummaa suklaata rouhittuna

Laita uuni lämpiämään 175-asteiseksi ja vuoraa suorakaiteen muotoinen vuoka leivinpaperilla.
Sekoita kuivat aineet sokeria lukuunottamatta ja suklaarouhe mukaanlukien keskenään.
Vatkaa voi ja sokeri sekaisin. Lisää kananmunat ja sekoita. Lisää ranskankerma ja sekoita. Sekoita taikinaan kuiva-aineseos. Lisää vielä kiehuva vesi sekoittaen.
Kaavi vuokaansa ja paista n. tunti, kokeile kypsyyttä tikulla.

Suklaasiirappi

1rkl kaakaojauhetta
125 ml vettä
100 g sokeria

Aloita siirapin tekeminen jo ennen kuin otat kakun uunista eli laita aineet kattilaan ja keitä 5 minuuttia.

Pistele valmiiseen kakkuun syviä reikiä kypsyydentestaamistikulla. Kaada siirappi tasaisesti vielä kuumalle kakulle. Anna kakun jäähtyä vuossa.
Kakun voi tehdä jo tarjoamista edeltävänä päivänä ja jättää vuokaansa muhimaan. Eikä tämä jääkaapissa huonommaksikaan muutamassa päivässä muuttunut.

Tuorejuusto-valkosuklaa-keksit

On ne niin taitavia köökissäkin nuo ameriikkalaiset, Ameriikoissahan kaikki on suurempaa ja parempaa. Ihastuin ikihyviksi tähän ohjeeseen Pinterestin kautta ja myöhemmin samaisesta lähteestä löytyi myös toinen hiukan erilaisilla mittasuhteilla. Päädyin tekemään näistä oman yhdistelmän, mm. vaihdoin tumman suklaan valkoiseen. Tietty sen paperin, jossa oma yhdistelmäni olisi, heitin jo menemään. Suomennan tähän tuon jälkimmäisen kun se oli niinko enempi omalleni pohjana.
Ihan törkeen hyvää.

225 g huoneenlämpöistä voita
225 g tuorejuustoa
1 kuppi sokeria
1/2 kuppia tummaa sokeria
1 muna
1rkl vaniljauutetta
2 1/2 kuppia jauhoja
1 tl ruokasoodaa
2 kuppia suklaazips

Lämmitä uuni 180-asteiseksi.
Vatkaa voi ja sokerit. Lisää muna, juusto ja vanilja ja vatkaa tasaiseksi.
Sekoita jauhot ja sooda ensin keskenään ja lisää seos kuppi kerrallaan taikinaan. Kääntele lopuksi joukkoon suklaa.
Nostele taikananokareita ruokalusikalla leivinpaperiselle pellille. Paista 7-8 minuuttia tai kunnes reunat alkavat vähän tummua.

Possua ja parsakaalia pähkinöillä

No jopas taas kun sattui silmään kovin mainio nopea arkisapuske! Ja kuinka yllättävää, että löytyi juuri BBC Good Foodista, one-pot-osastolta. :) Tästähän voisi muokata vaikka mitä.
Possuun päädyin siksi, että se oli kaupan ainoa luomuvaihtoehto. Rasvainen kassler olikin maukas valinta.
Alkuperäisessä vinkattiin sopivan hyvin perunamuusin kanssa. Sopi muuten eri hyvin basmatiriisi kanssa.

 

n. 1 dl pähkinöitä (cashew, pecan)
öljyä
400 g possu kassleria ohuina siivuina
suolaa
mustapippuria
400 g parsakaalinkukintoja
3 dl kanalientä
1 rkl soijakastiketta

Paahda pähkinät kuivalla pannulla, siirrä sivuun odottamaan.
Laita pannuun pikkasen öljyä ja ohueksi siivutettu kassler, ruskista kevyesti, suolaa ja pippuroi. Siirrä suikaleet siivuun odottamaan.
Laita nyt pannuun parsakaalit ja paahda hetki. Lisää kanaliemi ja keitä 2 minuuttia.
Lisää liha ja keitä vielä kaksi minuuttia.
Lisää lopuksi pähkinät ja viimeistele soijakastikkeella.

Tuli äitihommia, joten parsat ehtivät menettää kauniin kirkkaanvihreän värinsä, mutta ei se maussa tuntunut.

Seitipannu

Kun jo kertaalleen hyväksi havaitulle one-pottien linjalle on lähdetty, niin sillä jatketaan. Samaisesta lähteestä kuin edellisessä postauksessa on haettu inspiraatiota ja lupaan, että ei muuten jää tähän.
Alkuperäinen (taisi olla muuten se, josta kokeiltavien reseptien linkkilistaaminen lähti) vaikuttaa harvinaisen pliisulta tapaukselta, joten laitoin vähän lisäystä. Mulla ei myöskään ole yhtään sellaista pannua, joka kätsästi mahtuis suoraan hellalta uuniin, jotan ohjeistetusta valmistustavasta joutui tinkiin. Olis kyllä yks puukahvainen, mutta mitenköhän sillekin kahvalle käy jos sen uuniin työnnän..? Ruoka valmistui hellalla ihan ongelmitta.
Tuore aamulla merestä nostettu turska oli tuosta naapuruston gurmeeputiikista just päässyt loppumaan, mutta aina niin monikäyttöistä seitiä oli vielä pakastealtaassa muutama pakkaus jäljellä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi noita sietibiittejä kutsutaan fileiksi.
Jämät toimivat seuraavana päivänä erinmaisesti pastan kastikeena, öliiviöljyllä vaan pikkasen jatkoin.

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 pikkuchili
oliiviöljyä
1 sitruunan mehu ja kuori
muutama kappale (4) seitiä
1 tlk tomaattimurskaa
2 tl sokeria
kourallinen tummia oliiveja
2 rkl oliivinestettä
persiljaa

Kuori ja siivuta sipulit ja laita pannulle, murskaa pannuun chili. Nimenomaan kuivattua chilipalkoa tässä tarkoitetaan. Kuullottele hetki. Työnnä sipuleja sivummalle ja laita pannulle kalat, pakkauksen ohjeen mukaan jäisinä.
Purista pannulle halkaisemasi sitruunanpuolikkaan mehu. (Raasta sitruunasta kuori ennen halkaisua.) Paista pari minuuttia, käännä ja purista loputkin sitruunamehut kalapaloille.
Lisää pannuun sokerilla maustettu tomaattimurska, oliivit ja oliivien neste suolaa tuomaan. Keitä hiljalleen kunnes kala on kypsää.
Mausta valmis pannu silputulla persiljalla ja sitruunankuoriraasteella.

Bataattipyttis

Aloita vuosi kevyesti keitolla! Sanonko mitkä ja mitkä? Täysipainoista ravintoa tuottava tarvitsee kaikki irtoavat kalorit eikä mitään 'sulatan tässä nyt kinkkuja, pipareita ja konvehteja vaikka hampaat irvessä' -keitoksia. Päinvastoin, tänne lisää konvehtia, kyllä napa vielä vetää! Taidankin lähteä heti lähikauppaan, kaikki jouluiset karkkipakkaukset saa nimittäin puoleen hintaan.

Bataateista ja pavuista piti siis alunperin tulla keittoa, mutta sitten törmäsin kiljuvassa nälässäni tähän one-pottiin. Kävinkin sit samalla läpi kaikki BBC Good Foodin one-potit ja listasin mieluisat linkit. Onpahan jotain ideaa tuonne köökin puolelle, minä olen nyt pastani tomaattikastikkeessa vähäksi aikaa syönyt.

1 iso sipuli
400 g tulista chorizoa
paljon voita
paljon oliiviöljyä
2 kohtuukokoista bataattia
kuivattua salviaa
kuivattua oreganoa
tölkillinen papuja
kourallinen tummia oliiveja
mustapippuria
4 kananmunaa
ruohosipulisilppua

Kuori ja siivuta sipuli. Pilko chorizo reiluiksi kappaleiksi. Pistä kuumaan pannuun voi ja öljy, sipuli sekä chorizo. Kuullota siinä hetki.
Kuori ja kuutioi bataatit kanttiinsa sentin, puolentoista kuutioiksi ja lisää pannuun. Sekoita huolella.
Mausta kuivatulla yrteillä ja lisää vielä pavut ja oliivit. Paista täydellä lämmöllä välillä sekoittaen kunnes bataatit ovat mieluisia. Mausta valmis pyttis mustapippurilla.
Paista kananmunat ja silppua ruohosipuli.
Ihan törkeen hyvää.

Hyvää uutta vuotta!

Yliprinsessa, Herra Prinsessa ja kolmiviikkoinen Lapsi Prinsessa toivottavat kaikille mitä makoisinta vuotta 2012!

Banaani-rommileipä

Etsiskelin hyvän tovin makoisan banana breadin ohjetta hyödyntämään keittiön hyllyllä mustuvat banaanit, suorastaan niin hyvän, että banaanit alkoi näyttää jo vähän siltä, että kohta ne tanssii letkajenkkaa pitkin keittiöö.. Viime hetkillä käteen tarttui Talven Juhlat -lehti, jossa banaaniin oli yhdistetty rommia ja rommihan se vasta hyvää onkin!

Lehden mukaan leipä ei ole niin makea ja raskas kuin perinteiset kuivakakut. No ensinnäkään lopputuote ei ollut kovinkaan kuivakka ja kolmesta banaanista ja 2 desistä fariinisokeriako ei tule makeaa? Lehti suosittaa tarjoamaan leipää sinihomejuuston tai muiden voimakkaiden juustojen kanssa. Sinihomejuustoa ei kokeiltu, mutta muuta voimakasta kyllä eikä yhdistelmä ollut mitenkään makunystyrää hivelevä. Sen sijaan Auran alle voin tämän hyvinkin kuvitella. Ja älkää nyt käsittäkö väärin, leipä oli siis todella todella hyvää!

Tein pari ihan pikkumuutosta alkuperäiseen ohjeeseen. Korvasin fariinisokerin muscavadolla ja yritin kyllä vatkata sitä ja munia, mutta ei siitä mitään tullut. Leipä onnistui kuitenkin erinomaisesti ilman kuohkeaa vaahtoakin. Ohje kehoittaa myös viiltämään vuokaan kumottuun taikinaan puolen sentin syvyisen viillon. Viilsin kyllä itseni kovin typeräksi tuntien, taikina on nimittäin todella löysää.

Erinomainen leipä!

Rommilla maustettu banana bread

3 banaania
2 rkl tummaa rommia
2 kananmunaa
2 dl muscavadosokeria
1 dl oliiviöljyä
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl jauhettua kanelia
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 dl hienonnettuja pähkinöitä

Kuori banaanit ja soseuta haarukalla, sekoita rommi banaanien joukkoon. Sekoita keskenään munat ja sokeri. Lisää öljy ja banaani-rommiseos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita nopeasti taikinaan.
Öljyä n. 1 1/2 litran vetoinen leipävuoka oliiviöljyllä, kaada taikina  vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175-asteisessa uunissa noin tunti. Jäähdytä leipä vuoassa ja säilytä viileässä.

Appelsiini-perunasalaatti

Appelsiinia on jotenkin kauheen vaikee syödä sellaisenaan. Ensin  se kaikki kuoriminen ja sitten ne sitkeet kalvot ja varmaan jotain siemeniäkin ja sitä hemmetin mehua tirskuu pitkin. Ei pysty.

Tällaiseen salaattiin appelsiinista irtoo kaikki epäkelpo ihan näppärästi vaan veitsellä.
Ohessa tarjosin soijassa ja wasabissa marinoitua ja uunissa paistettua lohta. Nyt olivat makuyhdistelmät muuten harvinaisen kohdillaan.

Muutama kookas peruna
2 appelsiinia
1 salottisipuli
1 dl tummia oliiveja
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Keitä perunat kuorineen. Kuori kuumina ja pilko. Kuori appelsiinit ja poista kalvot. Kuori ja siivuta sipuli. Sekoita kaikki osaset keskenään ja mausta.

Hedelmäinen hirvimureke ja vaahterasiirappijuurekset

Ihanaa riistaruokaa, joka sopii erinomaisesti pikkujoulutunnelmiin. Inspis tähän lähti äitini ennen muinoin tekemistä adventtilihapullista, joihin piilotettiin sisälle pala omenaa ja kuivattua luumua. Vaahterasiirappijuurekset syntyivät erittäin onnellisesta sattumasta, että hunajaa ei ollutkaan juuresten päälle valutettavaksi. Juureksiksihan tähän käyvät oikeastaan mitkä vaan maun mukaan ja veikkaanpa, että grillatun possun kanssa nämä olisivat ihan äärihyviä.

800 g hirvijauhelihaa
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria
1 - 2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
25 g voita
muutama oksa timjamia
2 omenaa
n. 1 dl kuivattuja luumuja
1 tl kanelia
2 tl jeeraa
suolaa mustapippuria
loraus rommia
1 pkt pekonisiivuja

Aloita hedelmätäytteestä. Kuori ja hienonna sipulit pieniksi kuutioiksi. Kuori ja kuutioi omenat, leikkaa luumut neljään osaan.
Sulata voi pannulla, kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää timjami, hedelmät ja kuivat mausteet. Kypsennä kunnes omenat alkavat pehmetä ja tummua. Lisää rommia ja anna haihtua.
Poista timjami ja anna täytteen hieman jäähtyä.
Lisää jauhelihan joukkoon kerma ja mausteet, vatkaa tasaiseksi.
Levitä puolet jauhelihaseoksesta öljyttyyn uunivuokaan. Painele täyte lihan päälle tasaisesti. Levitä sitten toinen kerros lihaseosta täytteen päälle. Peitä mureke pekonisivuilla.
Paista 180-asteisessa uunissa kypsäksi. Omani taisi olla uunissa tunnin, mutta vähempikin riittäisi erittäin hyvin.

Vaahterasiirappijuurekset
2 kookasta porkkanaa
1 kaskinauris
suolaa
mustapippuria
muutama oksa timjamia
loraus oliiviöljyä
loraus balsamicoa
loraus vaahterasiirappia

Kuori ja kuutioi juurekset. Lisää mausteet. Lorauta mitä lorautettavissa on ja sekoita. Paahda 180-asteisessa uunissa kunnes juurekset ovat pehmenneet. Kääntele muutaman kerran paahtamisen aikana.

Nauriscurry

Uusi Musta pyysi kokkaamaan naurista ulkomaisin vivahtein. Tässä olis nyt vivahdetta currymaisessa muodossa. Nauris taipuu tähän useimmiten kukkakaalista ja kikherneistä valmistamaani sapuskeeseen erinomaisesti. Curry on muutenkin sellaista helponmukavaa talviruokaa, johon voi laittaa itämaisia lämpimiä mausteita vähän sen mukaan mitä kaapista sattuu löytymään.
Oma naurisvalintani osui kaskinauriisiin, noihin perisuomalaisiin maatiaisjuureksiin. Helsinkiläiset voivat noutaa omansa mm. Hakaniemen Hallista Satumarjan Luomupuodista ja ainakin ennen niitä sai myös S-ryhmän isommista kaupoista.

2 - 3 kaskinaurista
2 - 3 rkl öljyä
2 tl chiliä
3 tl jeeraa
2 tl kurkumaa
1 tl korianterinsiemeniä
2 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
pala inkivääriä
1 tlk tomaatteja
1 dl vettä
tuoretta korianteria

Kuori ja kuutioi nauriit. Kuori sipulit ja inkivääri, hienonna sipulit ja raasta inkivääri.
Kuumenna mausteet tuoksuviksi kuivalla pannulla. Lisää öljy, sipulit ja inkivääri pannulle, pyöräytä hetki ja lisää sitten nauriit. Kuullota vielä pari minuuttia. Lisää tomaatit, huuhtele tölkkiä desillä vettä ja lisää pannuun.
Keitä hiljalleen kunnes nauriskuutiot ovat pehmeitä.
Tarjoile kardemummalla maustetun täysjyväriisin ja tuoreen silputun korianterin kanssa.