Prinsessakeittiö

Juustoinen chilimakarooni eli cheesy chili mac

2012-01-30T11:42:00.001+02:00

Jokunen vuosi sitten telkkarista tuli 30 minuutin aterioita ala Rachel Ray. Se kovaääninen iloinen nainen, joka teki kaikki hommat aina mainostauolla ja syntyi vaikutelma, että sapuskeet todella valmistuivat puolessa tunnissa. No siinä samaisessa ohjelmassa kuitenkin Racheli keitti spaghettia kuin risottoa ikään ja sanoi sanan starch(y) noin 56 kertaa, eli aika monta puoleen tuntiin. En tiiä miten on jäänytkin mieleen tämä jakso? Mene ja tiedä, mutta taas palasi mieleeni tämä quick and easy starcy one pot pasta miracle kun Pinterestissä silmään osui Cheesy chili mac.
Aika mainio ja supernopee arkisapuske. Muuttelin alkuperäisen reseptin määriä hieman ja vaihdoin kalkkunajauhelihan luomunautaan. Kalkkunaa ja broileria kun ei meillä kumpaakaan syödä, eläinparat. Mexican cheese blendiä vastannee cheddar, jonka tarjosin erikseen valmiin makaroonin päälle kinostettavaksi.

Kuumenna isohko ja korkeareunainen pannu. Laita pannuun 1 rkl öljyä, 1 kuutioitu sipuli, 1-3 kuivattua pikkuchiliä (tulisuuden mukaan) ja 1 rkl jauhettua jeeraa. Kuullottele viitisen minuuttia.
Lisää pannuun 1 rkl tummaa sokeria ja 1 siivutettu valkosipulinkynsi, sekoittele kunnes sokeri on sulanut ja lisää sitten 400 g jauhelihaa. Ruskista. Mausta suolalla.
Kaada pannuun 1 tlk tomaattimurskaa, 5 dl vettä ja 8 dl makarooneja mallia kyynärpää. Keitä reippaasti kiehuen kunnes pasta on mukavasti al dente ja soosia starchya eli suurustunutta.
Viimeistele lehtipersiljalla ja cheddar-raasteella.

Limoncello-kakku

2012-01-23T15:49:00.004+02:00

Sitruuna on keväinen juttu. Kun käyttää jo talvella paljon sitruunaa, niin kevät on ikään kuin lähempänä. Ja kun syö paljon leivonnaisia, niin elo on kovin mukavampaa vuodenajasta riippumatta.
Tällä kyseisellä leivonnaisella makiannälkä sai niin vikkelän häädätyksen, että itteenikin ihmetytti. Sokerissa ei säästellä, se suorastaa karamellisoituu valmiiseen kakkupohjaan. Kakku, josta riittää monelle. Ja kakkuahan riittää vähän edelleen Sillä Sipulien reippaasta avusta huolimatta. Paakkelsi kestää hyvin jääkaapissa, mutta en suosittele tarjoamista vieraille seuraavana päivänä vaan ihan tuoreeltaan. Viilennetyn kakun koostumus on varsin tuoreesta poikkeava.

Alkuperäinen ohje löytyy tästä amerikkalaisesta blogista. Tein ohjeeseen joitakin pieniä muutoksia. Lemon curdia multa löytyi valmiina kaapista jonkun muun valmistamana ja kuorrutteesta jätin timjamin ja käytin maustamatonta tuorejuustoa. Täytyy kyllä tehdä tätä toistekin alkuperäisellä kuorrutteella, oma versioni oli vaan jotenkin vähän likaa ja jonkun sortin mittavirheen vuoksi se imeytyi jo muutenkin makeaan kakkuun.

Mellissa on kauniiden kuvien lomaan lörpöttänyt pitkät pätkät, mutta minä en sorru samaan. En enempiin lätinöihin enkä kauniisiin kuviinkaan.

300 g huoneenlämpöistä voita
5 dl sokeria
4 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
1,25 dl limoncelloa
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele huolella kaksi kakkuvuokaa, halkaisija noin 22 cm. Suositeltavaa on vuorata vuoan pohja leivinpaperilla.
Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon kanamunat yksitellen. Sekoita keskenään jauhojat ja sooda ja limocello, sitruunamehuja ja raastettu sitruunan kuori. Siis kuivat keskenään ja nesteet keskenään, ei kaikkia samaan kippoon.
Sekoita jauhoseos ja limoncello-seos taikinaan erissä vuorotellen.
Jaa taikina vuokiin ja paista n. 35 minuuttia. Testaa kypsyys puutikulla.

Jäähdytä kakkupohjat ritilällä, voi jäähdyttää vuoissaan.

Kumoa toinen pohja alustalle ja jätä pohja ylöspäin. Levitä kakulle lemon curd. Kumoa toinenkin pohja ja nosta curdille oikein päin.
Valuta kuorrute kakulle. (Kakun pitää olla jäähtynyt ja kuorrutteen tarpeeksi paksua!)

100 g tuorejuustoa
2,5 dl tomusokeria
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunamehua
1 rkl limoncelloa

Vatkaa kaikki kuorrutteen aineet tasaiseksi massaksi.

Suklaakakkua ja juustokakkukeksejä

2012-01-21T14:27:00.002+02:00

Lapsi Prinsessa sai tässä taannoin nimenkin, valitettavasti sitä ei täällä paljasteta.

Sen sijaan paljastettakoon mitä nimiäisvieraille tarjottiin:

Lammaskeitoa
Leipää
Kirnuvoita

Täytekakkua
Suklaakakkua
Tuorejuusto-valkosuklaa-keksejä
Pullaa

Lammaskeitto oli niin mitäänsanomattoman tympeen mautonta, että eipä siitä sen enempää kuin anteekspyynnöt vieraille ja täytekakku oli sellaista ihan perusta, että eipä siitäkään nyt oikeen juttua lohkee. Pullakranssi oli äitin käsialaa.
Sen sijaan loput makeat tarjottavat ansaitsevat vähän postausta kun oli niin törkeen hyvää.

Suklaakakku

Ohje on ah niin ihanaisen Nigellan, joka ei voissa, sokerissa ja kermassa juuri säästele. Kuten alta voi lukea, on sokerin määrä tässäkin kaakkusessa aika huimaava.
Ihan ilman kommelluksia ei leipomus tämäkään valmistunut, otin ja keitin kakun kostukkeeksi tarkoitetun suklaasiirapin hellalle. Sehän nähkääs kivasti kiehuessaan kuohahtaa eikä niin millään pysynyt tuossa talouden pienimmässä kattilassa sisäpuolella. Ja voin kuulkaa kertoa, että ei ole ehkä mitään vittumaisempaa ylikiehuvaa kuin sokeri! Ensinnäkin se palaa kuumaan hellanlevyyn osuessaan ja savuaa ja löyhkää sen mukaisesti, toisekseen se roiskuu itseään viileämmälle hellanpinnalle valuessaan ja sitä on sitten ihan joka paikassa, kolmanneksi se on helvetin tahmeeta ja liimaa kaiken. Kuten kattilan tiskipöytään.
Mutta tuo valmis kakku, miten hyvää! Ihana kostea ja täyteläinen kakku, jota tein onneksi niin runsaasti, että sitä on vielä pakkasessakin näitä ankeita talvipäiviä makeuttamaan.
Erilaisesta kodinvehkeestä johtuen sovelsin vähän valmistusmetodissa. Jos omaa alkuperäisessä ohjeessa kerrotun kaltaisen terällisen monitoimikoneen, on kakun tekeminen ehkä jopa vielä helpompaa.

200 g jauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
50 g kaakaojauhetta
275 g sokeria
175 g huoneenlämpöistä voita
2 munaa
1 rkl aitovaniljasokeria
80 ml ranskankermaa
125 ml kiehuvaa vettä
200 g tummaa suklaata rouhittuna

Laita uuni lämpiämään 175-asteiseksi ja vuoraa suorakaiteen muotoinen vuoka leivinpaperilla.
Sekoita kuivat aineet sokeria lukuunottamatta ja suklaarouhe mukaanlukien keskenään.
Vatkaa voi ja sokeri sekaisin. Lisää kananmunat ja sekoita. Lisää ranskankerma ja sekoita. Sekoita taikinaan kuiva-aineseos. Lisää vielä kiehuva vesi sekoittaen.
Kaavi vuokaansa ja paista n. tunti, kokeile kypsyyttä tikulla.

Suklaasiirappi

1rkl kaakaojauhetta
125 ml vettä
100 g sokeria

Aloita siirapin tekeminen jo ennen kuin otat kakun uunista eli laita aineet kattilaan ja keitä 5 minuuttia.

Pistele valmiiseen kakkuun syviä reikiä kypsyydentestaamistikulla. Kaada siirappi tasaisesti vielä kuumalle kakulle. Anna kakun jäähtyä vuossa.
Kakun voi tehdä jo tarjoamista edeltävänä päivänä ja jättää vuokaansa muhimaan. Eikä tämä jääkaapissa huonommaksikaan muutamassa päivässä muuttunut.

Tuorejuusto-valkosuklaa-keksit

On ne niin taitavia köökissäkin nuo ameriikkalaiset, Ameriikoissahan kaikki on suurempaa ja parempaa. Ihastuin ikihyviksi tähän ohjeeseen Pinterestin kautta ja myöhemmin samaisesta lähteestä löytyi myös toinen hiukan erilaisilla mittasuhteilla. Päädyin tekemään näistä oman yhdistelmän, mm. vaihdoin tumman suklaan valkoiseen. Tietty sen paperin, jossa oma yhdistelmäni olisi, heitin jo menemään. Suomennan tähän tuon jälkimmäisen kun se oli niinko enempi omalleni pohjana.
Ihan törkeen hyvää.

225 g huoneenlämpöistä voita
225 g tuorejuustoa
1 kuppi sokeria
1/2 kuppia tummaa sokeria
1 muna
1rkl vaniljauutetta
2 1/2 kuppia jauhoja
1 tl ruokasoodaa
2 kuppia suklaazips

Lämmitä uuni 180-asteiseksi.
Vatkaa voi ja sokerit. Lisää muna, juusto ja vanilja ja vatkaa tasaiseksi.
Sekoita jauhot ja sooda ensin keskenään ja lisää seos kuppi kerrallaan taikinaan. Kääntele lopuksi joukkoon suklaa.
Nostele taikananokareita ruokalusikalla leivinpaperiselle pellille. Paista 7-8 minuuttia tai kunnes reunat alkavat vähän tummua.

Possua ja parsakaalia pähkinöillä

2012-01-19T21:53:00.001+02:00

No jopas taas kun sattui silmään kovin mainio nopea arkisapuske! Ja kuinka yllättävää, että löytyi juuri BBC Good Foodista, one-pot-osastolta. :) Tästähän voisi muokata vaikka mitä.
Possuun päädyin siksi, että se oli kaupan ainoa luomuvaihtoehto. Rasvainen kassler olikin maukas valinta.
Alkuperäisessä vinkattiin sopivan hyvin perunamuusin kanssa. Sopi muuten eri hyvin basmatiriisi kanssa.

n. 1 dl pähkinöitä (cashew, pecan)
öljyä
400 g possu kassleria ohuina siivuina
suolaa
mustapippuria
400 g parsakaalinkukintoja
3 dl kanalientä
1 rkl soijakastiketta

Paahda pähkinät kuivalla pannulla, siirrä sivuun odottamaan.
Laita pannuun pikkasen öljyä ja ohueksi siivutettu kassler, ruskista kevyesti, suolaa ja pippuroi. Siirrä suikaleet siivuun odottamaan.
Laita nyt pannuun parsakaalit ja paahda hetki. Lisää kanaliemi ja keitä 2 minuuttia.
Lisää liha ja keitä vielä kaksi minuuttia.
Lisää lopuksi pähkinät ja viimeistele soijakastikkeella.

Tuli äitihommia, joten parsat ehtivät menettää kauniin kirkkaanvihreän värinsä, mutta ei se maussa tuntunut.

Seitipannu

2012-01-09T18:53:00.001+02:00

Kun jo kertaalleen hyväksi havaitulle one-pottien linjalle on lähdetty, niin sillä jatketaan. Samaisesta lähteestä kuin edellisessä postauksessa on haettu inspiraatiota ja lupaan, että ei muuten jää tähän.
Alkuperäinen (taisi olla muuten se, josta kokeiltavien reseptien linkkilistaaminen lähti) vaikuttaa harvinaisen pliisulta tapaukselta, joten laitoin vähän lisäystä. Mulla ei myöskään ole yhtään sellaista pannua, joka kätsästi mahtuis suoraan hellalta uuniin, jotan ohjeistetusta valmistustavasta joutui tinkiin. Olis kyllä yks puukahvainen, mutta mitenköhän sillekin kahvalle käy jos sen uuniin työnnän..? Ruoka valmistui hellalla ihan ongelmitta.
Tuore aamulla merestä nostettu turska oli tuosta naapuruston gurmeeputiikista just päässyt loppumaan, mutta aina niin monikäyttöistä seitiä oli vielä pakastealtaassa muutama pakkaus jäljellä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi noita sietibiittejä kutsutaan fileiksi.
Jämät toimivat seuraavana päivänä erinmaisesti pastan kastikeena, öliiviöljyllä vaan pikkasen jatkoin.

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 pikkuchili
oliiviöljyä
1 sitruunan mehu ja kuori
muutama kappale (4) seitiä
1 tlk tomaattimurskaa
2 tl sokeria
kourallinen tummia oliiveja
2 rkl oliivinestettä
persiljaa

Kuori ja siivuta sipulit ja laita pannulle, murskaa pannuun chili. Nimenomaan kuivattua chilipalkoa tässä tarkoitetaan. Kuullottele hetki. Työnnä sipuleja sivummalle ja laita pannulle kalat, pakkauksen ohjeen mukaan jäisinä.
Purista pannulle halkaisemasi sitruunanpuolikkaan mehu. (Raasta sitruunasta kuori ennen halkaisua.) Paista pari minuuttia, käännä ja purista loputkin sitruunamehut kalapaloille.
Lisää pannuun sokerilla maustettu tomaattimurska, oliivit ja oliivien neste suolaa tuomaan. Keitä hiljalleen kunnes kala on kypsää.
Mausta valmis pannu silputulla persiljalla ja sitruunankuoriraasteella.

Bataattipyttis

2012-01-03T20:04:00.000+02:00

Aloita vuosi kevyesti keitolla! Sanonko mitkä ja mitkä? Täysipainoista ravintoa tuottava tarvitsee kaikki irtoavat kalorit eikä mitään 'sulatan tässä nyt kinkkuja, pipareita ja konvehteja vaikka hampaat irvessä' -keitoksia. Päinvastoin, tänne lisää konvehtia, kyllä napa vielä vetää! Taidankin lähteä heti lähikauppaan, kaikki jouluiset karkkipakkaukset saa nimittäin puoleen hintaan.

Bataateista ja pavuista piti siis alunperin tulla keittoa, mutta sitten törmäsin kiljuvassa nälässäni tähän one-pottiin. Kävinkin sit samalla läpi kaikki BBC Good Foodin one-potit ja listasin mieluisat linkit. Onpahan jotain ideaa tuonne köökin puolelle, minä olen nyt pastani tomaattikastikkeessa vähäksi aikaa syönyt.

1 iso sipuli
400 g tulista chorizoa
paljon voita
paljon oliiviöljyä
2 kohtuukokoista bataattia
kuivattua salviaa
kuivattua oreganoa
tölkillinen papuja
kourallinen tummia oliiveja
mustapippuria
4 kananmunaa
ruohosipulisilppua

Kuori ja siivuta sipuli. Pilko chorizo reiluiksi kappaleiksi. Pistä kuumaan pannuun voi ja öljy, sipuli sekä chorizo. Kuullota siinä hetki.
Kuori ja kuutioi bataatit kanttiinsa sentin, puolentoista kuutioiksi ja lisää pannuun. Sekoita huolella.
Mausta kuivatulla yrteillä ja lisää vielä pavut ja oliivit. Paista täydellä lämmöllä välillä sekoittaen kunnes bataatit ovat mieluisia. Mausta valmis pyttis mustapippurilla.
Paista kananmunat ja silppua ruohosipuli.
Ihan törkeen hyvää.

Hyvää uutta vuotta!

2012-01-01T11:24:00.000+02:00

Yliprinsessa, Herra Prinsessa ja kolmiviikkoinen Lapsi Prinsessa toivottavat kaikille mitä makoisinta vuotta 2012!

Banaani-rommileipä

2011-12-07T10:43:00.001+02:00

Etsiskelin hyvän tovin makoisan banana breadin ohjetta hyödyntämään keittiön hyllyllä mustuvat banaanit, suorastaan niin hyvän, että banaanit alkoi näyttää jo vähän siltä, että kohta ne tanssii letkajenkkaa pitkin keittiöö.. Viime hetkillä käteen tarttui Talven Juhlat -lehti, jossa banaaniin oli yhdistetty rommia ja rommihan se vasta hyvää onkin!

Lehden mukaan leipä ei ole niin makea ja raskas kuin perinteiset kuivakakut. No ensinnäkään lopputuote ei ollut kovinkaan kuivakka ja kolmesta banaanista ja 2 desistä fariinisokeriako ei tule makeaa? Lehti suosittaa tarjoamaan leipää sinihomejuuston tai muiden voimakkaiden juustojen kanssa. Sinihomejuustoa ei kokeiltu, mutta muuta voimakasta kyllä eikä yhdistelmä ollut mitenkään makunystyrää hivelevä. Sen sijaan Auran alle voin tämän hyvinkin kuvitella. Ja älkää nyt käsittäkö väärin, leipä oli siis todella todella hyvää!

Tein pari ihan pikkumuutosta alkuperäiseen ohjeeseen. Korvasin fariinisokerin muscavadolla ja yritin kyllä vatkata sitä ja munia, mutta ei siitä mitään tullut. Leipä onnistui kuitenkin erinomaisesti ilman kuohkeaa vaahtoakin. Ohje kehoittaa myös viiltämään vuokaan kumottuun taikinaan puolen sentin syvyisen viillon. Viilsin kyllä itseni kovin typeräksi tuntien, taikina on nimittäin todella löysää.

Erinomainen leipä!

Rommilla maustettu banana bread

3 banaania
2 rkl tummaa rommia
2 kananmunaa
2 dl muscavadosokeria
1 dl oliiviöljyä
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl jauhettua kanelia
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 dl hienonnettuja pähkinöitä

Kuori banaanit ja soseuta haarukalla, sekoita rommi banaanien joukkoon. Sekoita keskenään munat ja sokeri. Lisää öljy ja banaani-rommiseos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita nopeasti taikinaan.
Öljyä n. 1 1/2 litran vetoinen leipävuoka oliiviöljyllä, kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175-asteisessa uunissa noin tunti. Jäähdytä leipä vuoassa ja säilytä viileässä.

Appelsiini-perunasalaatti

2011-12-05T16:54:00.001+02:00

Appelsiinia on jotenkin kauheen vaikee syödä sellaisenaan. Ensin se kaikki kuoriminen ja sitten ne sitkeet kalvot ja varmaan jotain siemeniäkin ja sitä hemmetin mehua tirskuu pitkin. Ei pysty.

Tällaiseen salaattiin appelsiinista irtoo kaikki epäkelpo ihan näppärästi vaan veitsellä.
Ohessa tarjosin soijassa ja wasabissa marinoitua ja uunissa paistettua lohta. Nyt olivat makuyhdistelmät muuten harvinaisen kohdillaan.

Muutama kookas peruna
2 appelsiinia
1 salottisipuli
1 dl tummia oliiveja
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Keitä perunat kuorineen. Kuori kuumina ja pilko. Kuori appelsiinit ja poista kalvot. Kuori ja siivuta sipuli. Sekoita kaikki osaset keskenään ja mausta.

Hedelmäinen hirvimureke ja vaahterasiirappijuurekset

2011-11-30T15:35:00.001+02:00

Ihanaa riistaruokaa, joka sopii erinomaisesti pikkujoulutunnelmiin. Inspis tähän lähti äitini ennen muinoin tekemistä adventtilihapullista, joihin piilotettiin sisälle pala omenaa ja kuivattua luumua. Vaahterasiirappijuurekset syntyivät erittäin onnellisesta sattumasta, että hunajaa ei ollutkaan juuresten päälle valutettavaksi. Juureksiksihan tähän käyvät oikeastaan mitkä vaan maun mukaan ja veikkaanpa, että grillatun possun kanssa nämä olisivat ihan äärihyviä.

800 g hirvijauhelihaa
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria
1 - 2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
25 g voita
muutama oksa timjamia
2 omenaa
n. 1 dl kuivattuja luumuja
1 tl kanelia
2 tl jeeraa
suolaa mustapippuria
loraus rommia
1 pkt pekonisiivuja

Aloita hedelmätäytteestä. Kuori ja hienonna sipulit pieniksi kuutioiksi. Kuori ja kuutioi omenat, leikkaa luumut neljään osaan.
Sulata voi pannulla, kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää timjami, hedelmät ja kuivat mausteet. Kypsennä kunnes omenat alkavat pehmetä ja tummua. Lisää rommia ja anna haihtua.
Poista timjami ja anna täytteen hieman jäähtyä.
Lisää jauhelihan joukkoon kerma ja mausteet, vatkaa tasaiseksi.
Levitä puolet jauhelihaseoksesta öljyttyyn uunivuokaan. Painele täyte lihan päälle tasaisesti. Levitä sitten toinen kerros lihaseosta täytteen päälle. Peitä mureke pekonisivuilla.
Paista 180-asteisessa uunissa kypsäksi. Omani taisi olla uunissa tunnin, mutta vähempikin riittäisi erittäin hyvin.

Vaahterasiirappijuurekset
2 kookasta porkkanaa
1 kaskinauris
suolaa
mustapippuria
muutama oksa timjamia
loraus oliiviöljyä
loraus balsamicoa
loraus vaahterasiirappia

Kuori ja kuutioi juurekset. Lisää mausteet. Lorauta mitä lorautettavissa on ja sekoita. Paahda 180-asteisessa uunissa kunnes juurekset ovat pehmenneet. Kääntele muutaman kerran paahtamisen aikana.

Nauriscurry

2011-11-28T11:46:00.001+02:00

Uusi Musta pyysi kokkaamaan naurista ulkomaisin vivahtein. Tässä olis nyt vivahdetta currymaisessa muodossa. Nauris taipuu tähän useimmiten kukkakaalista ja kikherneistä valmistamaani sapuskeeseen erinomaisesti. Curry on muutenkin sellaista helponmukavaa talviruokaa, johon voi laittaa itämaisia lämpimiä mausteita vähän sen mukaan mitä kaapista sattuu löytymään.
Oma naurisvalintani osui kaskinauriisiin, noihin perisuomalaisiin maatiaisjuureksiin. Helsinkiläiset voivat noutaa omansa mm. Hakaniemen Hallista Satumarjan Luomupuodista ja ainakin ennen niitä sai myös S-ryhmän isommista kaupoista.

2 - 3 kaskinaurista
2 - 3 rkl öljyä
2 tl chiliä
3 tl jeeraa
2 tl kurkumaa
1 tl korianterinsiemeniä
2 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
pala inkivääriä
1 tlk tomaatteja
1 dl vettä
tuoretta korianteria

Kuori ja kuutioi nauriit. Kuori sipulit ja inkivääri, hienonna sipulit ja raasta inkivääri.
Kuumenna mausteet tuoksuviksi kuivalla pannulla. Lisää öljy, sipulit ja inkivääri pannulle, pyöräytä hetki ja lisää sitten nauriit. Kuullota vielä pari minuuttia. Lisää tomaatit, huuhtele tölkkiä desillä vettä ja lisää pannuun.
Keitä hiljalleen kunnes nauriskuutiot ovat pehmeitä.
Tarjoile kardemummalla maustetun täysjyväriisin ja tuoreen silputun korianterin kanssa.

Vispipuuro

2011-11-18T10:30:00.001+02:00

Mikä ihana nostalginen lohturuoka! Maittaa niin aamiaisella, välipalalla kuin jälkkäriksikin. Tekeminen on kauhian helppoa erityisesti tähän aikaan vuodesta jos omistaa parvekkeen tai pihan kun siellä on niin kätsä puuroa jäähdytellä ennen perusteellista vispausta.

Pistin uskollisen Kenwoodin hommiin ja menin sängylle loikoomaan ja juoruamaan puhelimessa. En tiiä kuinka kauan siinä meni, mutta puuro oli valmista kun vispin hyytyi, enempää ei kulhoon mahtunut.

1 l vettä

4 dl puolukoita

1/2 -1 dl sokeria

1 1/2 dl mannasuurimoita

Kiehauta vesi. Lisää puolukat ja sokeri, odota että vesi alkaa uudelleen kiehua. Sekoita kattilaan mannasuurimot voimakkaasti vatkaten. Keitä miedosti n. 10 minuuttia (tai miten pitkään ikinä ryynipussin kyljessä keittoajaksi ilmoitaankaan).

Jäähdytä puuro.

Vatkaa kuohkeaksi.

Nauti maidon (ja sokerin) kera.

Uunimakkaraa kreikkalaisittain

2011-10-18T10:05:00.000+03:00

Tämähän on kuin suoraan lounasravintolasta! Kreikkalaisittain tarkoittaa oliiveja, italialaisittain pitsamaustetta ja yleensä tomaattia ja gruusialainen joko kaaliruokaa tai paprikamaustetta. Jo yli vuosikymmen sitten Porthanian UniCafessa kiinalaisittain tarkoitti hapanimeläkastiketta, joka koostui kahdesta ainesosasta, ananasmehusta ja tomaattipyreestä. Joo-o, miksipä ei..
Jos ja kun JHL:n Fazer-Amicassa on makkaramaanantai eli uunimakkaraa tai sellaista makkarasekoitusta, josta löytyy ainakin braatvursteja ja nakkeja, niin kyllä jää kuulkaa omat eväät jääkaappiin odottamaan ankeempia lounasravintola-aikoja.
Uunimakkarasta kreikkalaisittain Herra Prinsessa totesi, että parasta, mitä hän on koskaan lenkkimakkarasta syönyt. Tätä statusta nyt tuskin on mitenkään kauheen vaikee saavuttaa..
Mut siis kelpo perusruokaa arki-iltaan vihreän salaatin kanssa nautittavaksi ja helppo toteuttaa luomuna.

2 lenkkiä
1 tlk basilikamaustettua tomaattimurskaa
1 valkosipulinkynsi
3 rkl oliiveja
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
kourallinen juustoraastetta

Kuori makkarat ja asettele uunivuokaan.
Kumoa tomaattimurska kulhoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Lisää kynsi tomaattimurskaan kera oliivien ja mausteiden. Lorauta kulhoon vielä vähän oliiviöljyä ja sekoita. Kaada tomaattiseos makkaroille.
Ripottele päälle juustoraaste tasaisesti ja työnnä koko komeus 200-asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi.

Joo ei näytä niin kauheen viehättävältä, mutta koskas lenkkimakkara nyt oliskaan ulkonäöllään silmää hivellyt?

Lammaskaali

2011-10-13T12:02:00.001+03:00

Mikä lämmittäisikään pimeneviä syysiltoja sen suloisemmin kun (melkein) perinteinen lammaskaali? Ihana pataruoka hautuu herkulliseksi myös jauhelihasta ja koko komeus toteutuu luomuna hyvin helposti.

100 g pekonia
25 g voita
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
300 g karitsanjauhelihaa
700 g valkokaalia
2 porkkanaa
provencalea
1 lasillinen valkoviiniä

Suikaloi pekoni ja paista kuumassa isossa pannussa kunnes läski saa väri. Lisää voi ja öljy. Kuori ja kuutioi sipulit ja lisää pannuun. Lisää provencale-mauste ja suikaloidut porkkanat. Kuullota hetki. Lisää jauheliha ja kypsennä.
Lisää valkoviini ja kiehauta. Lisää kuutioitu kaali, sekoita. Peitä kannella ja hauduta kunnes kaali ja porkkanat ovat pehmenneet. Sekoita muutama kerta kypsennyksen aikana.

Tarjoile itse keitetyn puolukkahillon kera, ohje löytyy hillosokeripaketin kyljestä.

Lohturuokaa

2011-10-07T11:52:00.004+03:00

Kyllä mun maha ainakin kaipaa säännöllistä lohdutusta!

Viivi ja Wagner Helsingin Sanomat pe 7.10.2011

Jauhelihapihvit

2011-10-05T17:15:00.000+03:00

- Laitetaanko feta pihveihin vai lisukkeeseen?
- Laitetaan pihveihin kun se tuo niihin mukavasti kosteutta.

Feta-jauhelihapihvit
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
400 g jauhelihaa
100 g fetaa
mustapippuria
suolaa
2 tl kuivattua oreganoa

Kuori sipuli ja kuutioi hyvin pieniksi kuutioiksi. Kuori valkosipulinkynnet, likistä ne veitsenlappeella, hienonna vielä veitsellä. Kuullota sipulit pehmeiksi oliiviöljytilkassa. Paloittele feta pieniksi kuutioiksi, fetan voi myös murustaa sormin. Laita kaikki aineet kulhoon ja sekoita käsin tasaiseksi massaksi. Muotoile massasta tasakokoisia pihvejä.
Paista pihveihin pannulla väri ja siirrä sitten 175-asteiseen uuniin kunnes pihvit ovat sopivan kypsiä. Sanoisin että vain 10 minuuttia meni, mutta uskoisko tuota?

Tarjoile tuhdisti voita sisältävän perunamuusin ja pekonipapujen kera.

Porkkanainen lasagne

2011-10-03T15:26:00.000+03:00

Valtavaan lasseen saa lisää volyymiä porkkanalla, menee vähemmän lihaa, on terveellisempää, on halvempaa. Ja erityisen kätevää jos on tullut ostettua jättisäkillinen luonnottoman isoja porkkanoita.
Jos ei millään jaksa tehdä ite lasagnea, niin kerrottakoon, että Stockmannin keittiön versio on ihan tolkuttoman hyvää. Mut niin oli kyllä tääkin.

1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
300 g jauhelihaa
2-3 isoa porkkanaa raastettuna
500 g tomaattimurskaa
kuivattua oreganoa, ainakin 2 tl
suolaa
sokeria
mustapippuria

juustokastiketta

juustoraastetta

Kuori sipulit. Kuutio keltasipuli ja siivuta valkoinen. Kuullotua sipuleita isossa pannussa oliiviöljyssä. Lisää jauheliha ja kypsennä. Lisää porkkanaraaste ja kuullota taas hetki. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Keitä lempeällä lämmöllä kunnes porkkanat ovat kypsiä, noin puoli tuntia. Tarkista maut ja lisää mausteita tarvittaessa. Lisää kastikkeeseen lopuksi vielä oliiviöljyä.

Juustokastikkeen ohje Pirkka lasagne-levypaketista, juustoa ainakin kaksinkertaisesti.

Lado vuokaan kerroksittain kastikkeita ja lasagnelevyjä. Viimeisimmäksi tulee juustokastiketta ja sen päälle juustoraastetta. Laita vuoka 200-asteiseen uuniin ja paista noin 40 minuuttia.

Gumbo

2011-10-01T19:51:00.000+03:00

Syvältä Ameriikan Yhdysvaltojen etelästä kumpuava gumbo on ihana sekoitus ruokakulttuureja. Kolmen perusraaka-aineensa sipulin, varsisellerin ja paprikoiden lisäksi pataan voi pistää aika sekalaisen ja moninaisen valikoiman vaikka mitä. Gumbo on oivallinen esimerkki mikroruokakulttuurista, jokaisella tekijällä on ihan oma versionsa. Meidän versio oli erinomaisen hyvää, haarukoimisen lomassa oli pakko hiukan epäsivistyneesti huokailla ja maiskutella.
Ruoan toteutus kuten myös reseptin kirjaaminen ovat täysin Herra Prinsessan käsialaa, alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Ainekset

500 g broilerin fileesuikaleita
200 g isoja katkarapuja
200 g mausteista makkaraa (esim. chorizoa)
1 iso paprika
1 iso sipuli
5 valkosipulinkynttä
1 rkl tomaattipyreetä
1 tlk tomaattimurskaa
3 dl kanalientä
pala varsiselleriä
oreganoa
timjamia
mustapippuria
valkopippuria
3 kuivattua chiliä
suolaa
3 dl riisiä

Paloittele sipuli, valkosipulit, paprika sekä varsiselleri ja kuullota ne pannussa. Lisää broilerin fileesuikaleet, paloiteltu makkara sekä tomaattipyree pannuun ja lisää myös mausteet. Kaada tomaattimurska ja kanaliemi pataan ja anna hautua n. 20 minuuttia. Tarkista maku ja lisää lopuksi katkaravut. Keitä riisi kanaliemessä.

Retiisipesto

2011-07-19T20:46:00.000+03:00

Löysin K-Market Hertasta niin herkullisen näköisiä retiisejä naatteineen, että en voinut jättää niitä kauppaan. Kotiin päästyäni googlasin hieman mitä muuta voisi naateista valmistaa kuin laittaa ne salaattiin, löysin mm. keittoa, pestoa, smoothieta ja lisuketta. Vähättelemättä yhtään naattisalaattia, naatit ovat superherkullisia ihan sellaisenaankin. Valitsin peston, kuumennettu lehtivihreä ei maistu mulle ja vihersmoothieta en edes käynyt Herra Prinsessalle illalliseksi ehdottamaan.

Naattien pitää ehdottomasti olla ihan tuoreita ja vielä elinvoimaisia, muuten ei tule mistään mitään. Ja suosittelen pesemään ne erittäin huolellisesti nopean huuhtaisin sijaan, ainakin omissani oli aikalailla multaa mukana.

nippu retiisejä
oliiviöljyä
pinjansiemeniä
parmesaania

Kaikki vaan tehosekoittimeen ja surrur.
Lisäksi voisi laittaa valkosipulia ja sitruunamehua.

Pannusiikaa

2011-07-14T11:58:00.001+03:00

Vihdoinkin mun lautasella maistui kesä!
Uudet perunat ja kala ovat vastustamaton yhdistelmä. Hakaniemen hallista haetut tuoreet (luomu)raaka-aineet ja nopeasti valmistuva ihana ateria antoivat positiivista energiaa pitkäksi aikaa, energia kantaa edelleen, vaikka näitä nautittiin jo muutama päivä sitten.
Herra Prinsessa huolehti kaloista ja perunoista, minä salaatista.

Siiat suolattiin ja pippuroitiin sisältä ja paistettiin kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa juuri sopiviksi.

Salaatissa on toistaiseksi tuntemattomaksi jäänyttä vihreää, oliiveja, avomaankurkkua, avokadoa ja fetaa. Mausteena oliiviöljyä.

Miten hyvältä tuntui tehdä ruokaa piiitkästä aikaa! Maistoin hiukan viiniäkin. :)

Kesän ensimmäinen salaatti

2011-07-07T21:23:00.001+03:00

Kesän ensimmäinen itse tehty salaatti siis. Herra Prinsessa on huolehtinut meillä muonahuollosta pääsiäisestä saakka. Nyt se lähti Ruisrockiin töihin ja palaa vasta maanantai iltana. Olen siis omillani. Osaankohan enää edes keittää pastaa? Salaatista on hyvä aloittaa.

- Posted using BlogPress from my iPhone

Pasta con pomodoro, zenzero e mozzarella - makumatkalla etelässä

2011-03-30T19:01:00.000+03:00

Terveisiä Etelä-Italiasta!
En mä siis siellä ole ollut kuin lautasella, viime aikoina siis, mutta kun on nyt tähän matkustamisen makuun päässyt. Oli aivan ihana reissu täynnä tuoksuja, makuja ja värejä. Zenzeroa, pomodoroa ja mozzarellaa, niistä on hyvä ruokaloma tällä kertaa tehty, vaikkakin vain puolen tunnin mittainen.
Kunnon turistina kuvasin kaiken, eikös se niin mene, että hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tai jotain.

Kirjasta Aglio e Olio.

Laitoin kyllä inkiväärin ja chilin jo siinä aika alkuvaiheessa. En tiiä sit tekikö suurta eroo.

Tähän maisemaan voisin jäädä pysyvästi.

Terveisiä Lontoosta!

2011-03-29T20:08:00.000+03:00

Männä viikolla matkustin Lontooseen työmatkalle vain yhdeksi päiväksi, mutta jos sinne saakka lentää, niin ei kannata heti tulla takaisin. Niinpä pysyin siellä vielä toisenkin päivän, mitä miellyttävimmän sellaisen. Päivän päätarkoitus oli tavata ihania ystäviä, mutta ennen sitä vietin kaupungilla useamman tunnin ihan keskenäni. Matkalaukkuni ja minä kävimme kaupoilla hankkimassa vähän tuliaisia pääsääntöisesti itselleni, välillä istuimme puistoissa hauskaa kirjaa lukemassa ja hihiteltiin ääneen. Erikätevää muuten käydä kaupoilla matkalaukun kanssa!
Ja oi mikä päivä olikaan istuksia ulkosalla, aurinko paistoi kirkkaansiniseltä taivaalta, kaikki kukki ja lämpöä oli sellaiset 16 astetta.

Kakkospäivänä nukuin oikein pitkään ja vähänkö siistiä kun siellä nukkui pitkään niin kello olikin vasta kahdeksan! Aamiaisen jälkeen suuntasin Oxford Streetille ja ihan muutaman askeleen päästä olinkin jo sisällä John Lewisilla valitsemassa suloisia sokeripaloja ja hääpyyhkeitä.

Alakerran keittiöroinaosastolle päästyäni homma alkoi jo karata vähän käsistä, esimerkiksi halailin tällaista Cup Cake Bakeria hyvän tovin, niin hyvän, että vartijakin kävi kyselemässä matkasuunnitelmistani.. Järjen hyvin harvinainen ääni ilmaantui kuitenkin paikalle hyvinkin kuuluvana ja riistäydyin irti tästä niin ehdottoman hyödyllisestä keittiön pienkoneesta ja tyydyin paperisiin kuppikakkuvuokiin.

Mukaan lähti myös ihanan keväiset lautasliinat, kuppimittasarja, suklainen kirja ja keraamiset herneet (koska kun ne on niin kevyitäkin, niin niitä kannattaa ehdottomasti tuoda ulkomailta), jotka tietenkin levisivät matkalaukuun paluulennolla.. Erikätevää muuten käydä shoppailemassa matkalaukun kanssa! Vai mainitsinko sen jo?

Ensimmäisenä päivänä muonituin Suomeen piakkoin ilmaantuvassa Vapianossa, kuulemma alkujaan saksalainen pitkin poikin leviävä ketju. Laadukasta pikaruokaa. Homma toimii niin, että ystävällinen henkilö heti ovella jakaa sinulle kortin ja menun. Sitten menet ruoanvalmistuspisteisiin valitsemaan lounasta, vaihtoehtoja oli ainakin antipasti, pasta, pizza ja salaatti. Ja tietty jälkkäri. Siinä sitten kerrot mitä haluat, näytät korttia laitteelle ja kohta on ruoka valmis. Lähtiessä mennään kortin kanssa kassalle ja poistutaan paikalta joitakin euroja köyhempänä.

Aiemmassa postauksessa mainitsemani prinssihäät ja sitä myöten prinssihääbileet lähestyvät huumaavaa vauhtia. Niistä tulee tietty teekutsut, joilla siemitään jos jonkin sorttimentin teelaatuja sievästä pikkurillin fiinin kupin korvalla sojottaen hienoihin päähineisiin tälläytyneinä, tuskin maltan odottaa!

Juhlallisuuksia varten hankin aamiasteetä asiaankuuluvasi pakattuna. Työkaverille lähti mukaan muki, kauhee homma löytää sellainen, jossa morsion naama ei olisi ollut aivan väärällään kehnosta painojäljestä. Koska vahvasti epäilen, että häähumuun naamioitu breakfast tea ei ole juurikaan hääppöistä nappasin vielä kentältä laadukkaamman oloinen lajitelman.
Mua ilahduttaa kovin tuo prinssi Williamin runsashampainen hymy!

Lauantailounas arvokkaassa seurassa

2011-03-27T17:02:00.005+03:00

Viikko takaperin hovimme otti vastaa joukon arvovaltaisia vieraita kun Sipuli- ja Sisko-valtakunnista saavuttiin valtiovierailulle. Olisin saattanut ottaa aika raivokkaastikin stressiä näin kunnianarvoisesta ruoanlaittajajoukosta istuutumassa pöytämme ympärille, mutta viimeaikojen infernaaliset työkiireet pitivät huolen siitä, että rentous säilyi sekä tekemisessä että ruoassa. Jotain hyötyä kiireistäkin siis.
Minä yksityiskohtaisten minuuttisuunnitelmien rakastaja valitsin ruokalajit vasta lounaspäivää edeltävänä torstaina töiden lomassa toimiston virkaa keikkabäkkärillä toimittavassa ensiapukopperoisessa Jäähallilla. Megadethin vielä soittaessa, muiden kiireiden tauottua hetkeksi ennen Slayerin vuoroa, kirjauduin Cucchiaio d'argentoon ja aloin selata reseptejä. Kirjasin otsikot ja raaka-aineet paperille ihan tuosta noin vaan ja survoin kalenterin väliin kauppareissua odottamaan. En poistanut kotoa jo löytyviä ainesosasia, en listannut ostopaikoittain, enkä järjestänyt listoja kaupan osastojen mukaiseen järjestykseen. Tästä tietty aiheutui aika monta kauppareissua ja kauppaan lopullisesti unohtunutta asiaa. Pysyin kuitenkin rauhallisena.

Herra Prinsessan teemaksi toivoma Italia ja itsevaltaisesti sen kylkeen lisäämäni kevät karsi ison liudan raaka-aineita ja valmistustapojakin vaikken niitä mitenkään puritanistisesti eliminoinutkaan. Pitäydyin raikkaudessa, tuoreudessa ja yksinkertaisuudessa. Pastaa en tarjonnut, vaikka se ainakin Pohjois-Italiassa onkin ehkä se varmin kevään merkki: Kesän taittuessa syksyyn alkaa ruokapöytään ilmestyä minestronea ja talvi on alkanut viimeistään silloin kun sitä hemmetin soppaa ja ribollittaa (ja kaikea muuta painekattilaan tungettavaa) syödään jokaikinen päivä jokaikisellä aterialla. Juuri kun on menettämäisillään kaiken halun syödä mitään enää ikinä, ilmestyy lounaalle pastaa! Kohta on talvi takana ja sitkainen sumu ja sopat alkavat haihtua, elämä voittaa sittenkin!

Cucchiaio d'argentoon pitää kai kirjautua, jotta reseptejä pääsee lukemaan. Jätän siis linkittämättä, mutta laitan sulkeissa alkuperäiset nimet, jotta alkuperäisiä reseptejä pääsee halutessaan tutkaamaan. Semifreddon ja melonihässäkän ohjeet löytyvät myös kirjaversiosta, tiedä sitten millä nimellä englanniksi Silver Spoonista..

Insalatina di gamberi e melone
(Insalatina di scampi, fichi e melone)

Minusta tämä huokuu kevättä ja kulman takana odottavaa kesää, varsinkin kun jättää viikunat pois kuten minä. Hiukan epäilytti alkuun kypsentämättömien tomaattien ja sitrusten lopputulema, mutta ihan turhaan. Salsa on tosi raikasta ja sopii erinomaisesti katkarapuihin. Malttia vaan tabascon kanssa ja oliiviöljy maistuu tässä sen verran, että sen on pakko olla hyvää ja laadukasta.

6 tomaattia
1 greippi
tabascoa
suolaa
oliiviöljyä
rucolaa
1 hunajameloni
1 verkkomeloni
2 pussia isoja katkarapuja

Kalttaa tomaatit, poista kuoret ja siemenet. Laita tomaattiliha tehosekoittimeen kera greipistä puristetun mehun, muutaman tabascotipan, suolan ja oliiviöljyn. Surauta sileeksi.
Halkaise melonit ja poista siemenet, kauho meloneista palloja melonipallokauhalla. Ihan lusikkakin käy tai perinteinen kuutiointi.
Annostele lautasille rucolaa, melonipalluroita ja sulatettuja katkarapuja, lusikoi päälle tomaatti-greippisalsaa.

Involtini ai pinoli
(Involtini ai pistacchi)

Pinoli siksi kun pistacchi (pistaasit) ovat edelleen lukuisista kauppareissuita huolimatta siellä kaupassa. Pinjansiemenet olivat vallan oiva korvike pistaaseille, mutta haluan kokeilla tätä vielä alkuperäisenä versiona. Parasta tässä oli kastike, johon ei tullut mitään muuta kuin paseerattuja tomaatteja ja valkoviiniä. Tarkkana kypsennysajan kanssa, minulla se oli hieman liian pitkä ja lopputulos heilahti hienoisesti kuivan puolelle.
Alkuperäisen ohjeen lonza lienee jotain kylkipalaa, minä valitsin sitä mitä luomuna sai. Pancettan tilalle käy pekoni, mutta ainakin Stockmannilta saa nykyään Fumagallin aitoakin tavaraa 80 g pakkauksissa ja suosittelen tottatotisesti sen käyttämistä.

2 kg possun ulkofilettä
mustapippuria
iso nippu salviaa
180 g pancettasiivuja
voita
oliiviöljyä
3 dl valkoviiniä
3 dl paseerattua tomaattia
suolaa
pinjansiemeniä

Poista ulkofileestä kalvot mikäli siinä sellaisia vielä on, leikkaa ohuiksi noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi.
Asettele siivut alustalle (joudut tekemään tämän useassa erässä ellet ota koko pöytää käyttöön), pippuroi. Laita kullekin siivulle iso salvianlehti tai muutama pienempi, kääräise rullalle, sinetöi rulla puolikkaalla pancetta-siivulla ja sulje tikulla.
Paista rullat voin ja öljyn seoksessa siten käännellen, että tulis väriä joka puolelle. Tarvitset tähän määrään kaksi isoa pannua. Kaada pannuihin valkoviini ja paseerattu tomaatti, mausta suolalla. Peitä kannella, laske lämpöä reippaasti ja anna hautua kymmenisen minuuttia.
Sillä aikaa paahda pinjansiemenet. Yhdistä valmiit kääryleet kauniiseen lämmitettyyn tarjouiluastiaan ja ripsi paahdetut pinjansiemenet päälle.

Insalata di funghi

sekalaista salaattia
herkkusieniä
1/2 sitruuna
suolaa
oliiviöljyä

Ota laakea astia. Laita sinne pesty ja kuiva salaattisekoitus, ripsi niskaan vähän sormisuolaa. Asettele päälle viipaloidut sienet. Raasta sitruunasta kuori sienille, purista mehu ja mausta oliiviöljyllä.

Semifreddo al torrone
(Semifreddo al torrone e ciliegine candite)

Tämähän taitaisi olla aineksiensa puolesta jouluruokaa.. Mutta mikä olisikaan keväisempi teko kuin käyttää joululta jääneet torronet ihanassa jälkkärissä? Mä jätin sokeroidut kirsikat koristeiksi kun ei niistä yleensä kukaan tykkää.

3 valkuaista
3 keltuaista
60 g sokeria
3 dl kermaa
2 rkl vaniljasokeria
300 g valkoista torronea

Ota kolme kulhoa, yhteen laita valkuaiset, yhteen laita keltuaiset ja sokeri, yhteen kerma ja vaniljasokeri. Vatkaa kaikkien kulhojen sisältö sähkövatkaimella vaahdoksi, ensin valkuaiset, sitten keltuaiset ja sokeri ja viimeiseksi kerma.
Pilko torrone terävällä kokkiveitsellä.
Yhdistä keltuaisvaahtoon kermavaahto. Yhdistä tähän kompositioon torronen kappaleet. Nostele koko komeuteen lopuksi vielä valkuaisvaahto. Kaada massa kelmutettuun leipävuokaan, peittele hyvin kelmulla ja laita pakastimeen yön yli. Ota semifreddo pakkasesta puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Kuva on lainattu Sillä sipulista.

Kiitos mahtavasta iltapäivästä ihanille ruokavieraille, jotka ylhäisten itsensä lisäksi toivat mukanaan ihania ruokatuliaisia! Hunajilla ja marmeladeilla tulee olemaan tärkeä rooli noin kuukauden päästä juhlittavissa prinssihäissä, joiden valmisteluihin on haettu inspiraatiota Lontoosta saakka.. Siitä lisää seuraavalla kerralla ja erityisesti kuukauden päästä.

Grannas Äppel

2011-03-05T16:08:00.000+02:00

Ihan älyttömän hyvää mehua hanapakkauksessa, pakko hehkuttaa täällä. Ei lisäaineita, ei sokeria, ei siivilöintiä.
Pinon tonkkia Itiksen Stockalla nähtyämme olimme myytyjä välittömästä.
Punaposkinen tötsä maksoi vajaan yhdeksän euroa, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen korvaus näinkin laadukkaasta kotimaisesta tuotteesta. Ahvenanmaalainen Grannas Äppelin mehupakkauksen kyljestä oppii mm. että Ahvenanmaa on Suomen omenapuutarha ja Jan Mattsson on iloinen mies.

Kampelaa ja risottoa

2011-03-02T20:16:00.003+02:00

Tämä ateria oli lähes kokonaisuudessaan Herra Prinsessan käsialaa. Minä tyydyin kuvaamaan ja vinkkasin kalojen valmistustavan, enkä edes viisastellut kovin paljoo.

Risoton ensitila.

Risottoon näyttäis mm. sitruunankuoren lisäksi menneen vähän chiliä, se sopi risottoon oikein hyvin.

Omenasiideriä risottoon.

Tavallinen kampela. Kysyttiin myyjältä Stockmannilla, että mitäs kampelaa on tarjolla, niin se luetteli kaikki ne mitä se ei ole.. Normikampelaa siis.

Kalan alle suolaa ja öljyy.

Päälle suolaa, sitruunamehua ja valkopippuria vähän tähän tapaan.

Kalojen päälle paistettiin rapsakaksi tuoretta salviaa.

Kesän ekat mansikat

2011-03-01T20:25:00.000+02:00

Jugurttia, pähkinöitä ja mansikoita.

Pizzaa kahdella täytteellä

2011-02-27T19:33:00.000+02:00

Herra Prinsessan toiveesta pyöräytettiin pitsat männä viikolla. Taikinaosuuteen mulla ei edelleenkään ole antaa tämän tarkempaa ohjetta. Tällä kierroksella vehnäjauhot loppuivat auttamatta kesken, joten jouduin turvautamaan rukiiseen. Lopputulos oli taikinana tahmea, mutta paistettuna erinomaisen maukas.
Pitsat toteutettiin Herra Prinsessan kanssa yhteistyössä. Pientä keskustelua käytiin aiheista onko tomaatin paras osa tomaattimehu eli ne siemenet ja minkä paksuista palaa kutsutaan siivuksi ja mitä viipaleeksi. Herra Prinsessa on suorastaan tyrmistynyt kun puristin kirsikkatomaateista siemenet pois eikä mulle kelvanneet kolmen millin paksuiset kesäkurpitsa viipaleet, vaan pistin sen siivuttamaan millinohuita.

Etualalla oliiviöljyä, kesäkurpitsaa, pinjansiemeniä ja sinihomejuustoa. Taustalla serranoa, kirsikkatomaatteja, mozzarellaa ja basilikaa.

Reipasta toimintaa

2011-02-25T12:50:00.000+02:00

Ennen:

Pari tuntia ja kahta valtavaa teemukillista myöhemmin:

Ai miten tää ruokaan liittyy? No esimerkiksi siten, että tuo noin kahdeksan koneellisen kasa on sijainnut jo jonkun aikaa meidän ruokapöydän päässä..

Nopeista nopein soppa

2011-02-22T15:16:00.000+02:00

Bataatti ja kookosmaito pitävät tällä hetkellä sijaa kaksi makuyhdistelmien ranking-listalla. En muista enää mikä se ykkönen oli, mutta eilen tätä pohtiessa joku oli vielä maittavampaa. Bataatti ja kookos soppaantuvat erinäppärästi etenkin jos käyttää Pirkka-merkin valmista sosetta. Erinäppäriä ylipäätään ne sosepötkylät, saksilla vaan toinen pää pois ja sisältö kattilaan.

Keiton sekoittaminen ei olisi tästä juurikaan vaikeutunut jos olisi vielä koristellut lopputuotteen tuoreella korianterilla tai kevätsipulirenkailla. Tuoretta korianteria vain on mahdoton kantaa kaupasta kotiin näillä keleillä.

2 pötköö Pirkka-bataattisosetta

1 tölkki kookosmaitoa

1 tölkki kookokermaa

n. puoli kookosmaitotölkillistä vettä

1 tölkki kik-herneitä

1 tölkki ruskeita papuja

1 tölkki valkoisia papuja

jeeraa

(suolaa)

Kaikki yllä mainittu vain kattilaan ja kun kiehuu, niin ruoka on valmis.

Hanko Sushi

2011-02-20T20:20:00.002+02:00

Hangosta Suomen (lähiöiden) valloituksen aloittanut Hanko Sushi on saapunut Herttoniemenrantaan. Sunnuntaina kolmelta iltapäivällä satumme paikalle täydelliseen aikaan, ravintolassa on vain kaksi asiakasta. Taas minua ärsyttää kun kaksi asiakasta istuu neljän hengen pöydässä. Annettakoon se anteeksi sillä kahden hengen pöydät ovat korkeampia eikä niissä ole yhtä mukavaa istua kuin muissa pöydissä.
Kymmentä minuuttia myöhemmin joka jakkara ja penkki on täynnä.
Myös tällä toisella kerralla sushi on erinomaista. Ravintola on kaunis. On onni asua Herttoniemenrannassa.

- Posted using BlogPress from my iPhone

Simple Lasagna

2011-02-16T22:12:00.000+02:00

Herra Prinsessan Napolin nonna kuulemma laittoi lasagneen ainakin neljää eri kastiketta ja kerroksiakin oli niin paljon, ettei laskutaito riittänyt, juustoista nyt puhumattakaan.
Tyydyin yhteen kastikkeeseen, kolmeen kerrokseen ja kahteen juustoon. Kelpasi myös Herra Prinsessalle.

2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
400 g jauhelihaa
1 rkl punaviinietikkaa
1 rkl kuivattua oreganoa
500 g tomaattimurskaa
2 tl sokeria
mustapippuria
(suolaa)

lasagnelevyjä
raastettua parmesaania
2 mozzarellaa

Kuori ja pilko sipulit pieniksi kuutioiksi. Kuori valkosipulinkynnet, aseta leikkuulaudalle kyljelleen, veitso lappeelleen kynsien päälle ja napauta nyrkillä. Siivuta liiskaantuneet valkosipulinkynnet.
Kuullota sipuleita pannussa öljyssä hetkinen. Lisää jauheliha, riko puuhaarukalla ja paista. Ei ole niin mitään tarvetta tökkiä sitä lihaa sillä puuhaarukalla. Riittää kun säädät lämmön sopivalle ja odotat niin kauan, että jauheliha alkaa näyttää kypsyneeltä suurimmaksi osaksi. Sitten vain sekoitat, että kypsyy kokonaan.
Lisää etikka ja oregano. Keitä hetki ja lisää tomaattimurska. Sekoita kastikkeeseen sokeri ja anna kiehua hiljalleen puoli tuntia. Mausta vastarouhitulla mustapippurilla.

Voitele uunivuoka oliiviöljyllä. Kauhaise pohjalle vähän kastiketta, levitä. Asettele päälle lasagnelevyt tiiviihkösti. Laita levyille taas kastiketta, ripottele päälle parmesaania ja lado taas levyjä. Viimeiseksi kerrokseksi kuuluu jäädä kastike, jonka päälle revitään mozzarellat ja peitellään vielä parmesaanilla.
Paista 175-asteiseessa uunissa n. 40 min.

Kastikkeen vähäisestä määrästä huolimatta pastalevyt kypsyvät kyllä ja ovat ylimmäisen kerroksen reunoilta ihanan rapsakoita.

Halloumi-curry

2011-02-13T18:39:00.000+02:00

Halloumi on vähän niin kuin pekoni, se tekee kaikesta parempaa.

paketillinen tuoreita vihreitä papuja
pieni kourallinen saksanpähkinöitä
1 halloumi
rasiallinen herkkusieniä
rypsiöljyä
puoli pientä purkillista vihreää currya
1 rkl jeeraa
vettä

Kiehauta pavut vedessä, valuta.
Murskaa pähkinät kourassasi ja paahda murske kuumalla kuivalla pannulla, siirrä lautaselle. Kuutioi halloumi ja paista kullanruskeaksi samaisella kuivalla pannulla.
Puhdista ja lohko herkkusienet. Kuumenna öljyä pannulla, lisää curry, jeera ja sienet. Paista muutama minuutti ja lisää pikkuisen vettä, ehkä desi tai puolitoista, keitä hetki kannen alla.
Lisää pavut, pähkinät ja juusto. Tarjoile basmatiriisin kanssa.

Luomunakkikeitto

2011-01-06T18:28:00.000+02:00

Ah niin herkullinen nakkikeitto! Tällä kertaa oikeista raaka-aineista ja luomuna (lukuunottamatta kanalientä).
Vihannesten osalta meinasi käydä köpelösti kun varsiselleri oli jäätynyt jääkaapin takaseinään kiinni, palsternakkaa ei löytynyt enää mistään ja nauris oli päässyt nahistumaan, oli siis tyytyminen pelkästään perunaan ja porkkanaan. Noin lähtökohtaisesti kuulostaa laihalta, mutta keitin isoiksi paloiksi pilkotut vihannekset hiljalleen kanaliemessä hyvin hyvin kypsiksi. Liemen, laakerin ja pippurin herkulliset aromit imeytyivät vihanneksiin, eikä vihanneslajien vähyys enää haitannut.
Luomunakkeja en ole nähtynyt missään kuorettomina tai ylipäätään muita kuin Pajuniemen, mutta kuori on niin ohutta, että kuori ei haittaa ja kylmän nakin kuoriminen todella raastava tehtävä.

perunoita
porkkanoita
vettä
fondia
maustepippureita
laakerinlehti
paketillinen nakkeja
lehtipersiljaa

Pese, kuori ja kuutio vihannekset. Laita kuutiot kattilaan ja peitä vedellä. Lisää kattilaan kanafondia tai -liemikuutioita, pippurit ja laakerinlehti. Keitä hiljalleen erittäin kypsiksi.
Lisää lopuksi pätkityt nakit ja anna vielä kiehahtaa. Lisää valmiiseen keittoon kourallinen silputtua lehtipersiljaa.

Minttuiset pavut

2011-01-03T19:37:00.000+02:00

Fab Foodin Riia teki joulun alla jos jonkin sortin papuja, joten innostuinpa minäkin laittamaan papua joulupöytään. Pavut edustival joulupöydässämme Italiaa raviolien ohella. Mitään sinänsä jouluistahan tässä ei ole (surullisen) valokuvan liinaa lukuunottamatta, mutta sitäkin terveellisempää ja uskomattoman hyvää!

kikherneitä

papuja

salottisipulia

lehtipersiljaa

minttua

oliiviöljyä

mustapippuria

(suolaa)

(sitruunamehua)

Joulukinkun jatkojalosteet

2011-01-01T12:32:00.002+02:00

Kenellä ei jää kinkkua yhtään koskaan yli, vaan kaikki menee joulun pyhinä? Meillä niin ei ole käynyt koskaan. Kinkkua on tärkeää jäädä joulupäivän aamiaiselle, jolloin sitä siivutetaan paksulti ruisleivän päälle, jolle on jo sivallettu niin ikään paksusti juustoa. Kinkun päälle vielä muutama siivu suolakurkkua ja oi nam. Muutaman aamun jaksaa syödä kinkkuvoileipää ja sitten alkaa tökkiä.
Eikä se kinkku säily kuin noin viikon jos jääkaappi on hyvin kylmä. Pakastamiseen en ole koskaan lähtenyt, koska kinkun koostumuksesta tulee omituinen (tosin vähemmän jos viitsii pakastaa suikaleina.) Niinpä kinkun ylijäämät muuntuvat joka vuosi ensin kinkku-hernepastaksi ja sitten vielä hernekeitoksi.

Kinkku-hernepasta
reilusti joulukinkkua suikaloituna
1 salottisipuli
oliiviöljyä
kolmisen lehteä kuivattua salviaa
2 dl kermaa

Paista kinkkusuikaleisiin ja sipuliin vähän väriä oliiviöljyssä. Lisää salvia jo tässä käristevaiheessa. Lisää herneet, sekoita ja lisää kerma. Anna kiehahtaa, jotta herneet sulavat, älä keitä.
Sekoita keitettyyn pastaan ja tarjoa parmesaaniraasteen kera.

Hernekeitto
1 pss herneitä
3 l vettä
2 sipulia
joulukinkun luu (saa olla lihaakin mukana)
loput kinkusta paloiteltuna
tuoretta minttua

Liota herneitä vedessä yön yli. Seuraavana päivänä siis, laita kattilan alle reipasta liekkiä, kuori ja kuutioi sipulit ja lisää kattilaan luun kanssa. Anna kiehua hiljalleen noin tunti. Lisää kinkkupalat ja keitä vielä puoli tuntia taikka enemmänkin.
Lisää valmiiseen keittoon tuoretta silputtua minttua reilulla kädellä.
Keittoon ei tarvitse lisätä suolaa.

Marinoidut punajuuret

2010-12-31T13:24:00.000+02:00

Joulupöytään piti saada jotain punajuurista, mutta rosolli on vaivalloista eikä sitä kuitenkaan syö kukaan enempää kuin maistiaisen. Punajuuretkin itseasiassa ovat (minun mielestäni siis) aika tympeen makuista syötävää, ainakin niinku sellaisinaan. Purkissa myytävä etikkapunajuuret ovat suorastaan vastenmielisiä.
K Supermarketien kirjasesta Koko vuoden juhlaherkut löytyi mainio ohje, jonka myötä pääsin testaamaan tekeekö etikka kotioloissakin punajuuresta syömäkelvotonta. Ei tehnyt. Tämä tarjottava käy aika moneen muuhunkin pöytään kuin siihen jouluiseen.

6-8 punajuurta
2 rkl oliiviöljyä
1 dl mustaherukkamehutiivistettä
1 rkl punaviinietikkaa
1/2 tl aniksensiemeniä
mustapippuria
fetajuustoa

Pese ja kuori punajuuret. Leikkaa ne ohuiksi siivuiksi. Lado siivut uunivuokaan, sekoita joukkoon öljy ja peitä kannella tai foliolla. Kypsennä punajuurisiivuja 175-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia.
Keitä marinadi. Mittaa kattilaan mehu, etikka ja kevyesti murskatut aniksen siemenet. Keitä muutama minuutti. Kaada marinadi vielä kuumien punajuurien päälle. Jäähdytä ja siirrä jääkaappiin marinoitumaan n. vuorokaudeksi.
Nostele marinoituneet punajuurisiivu tarjoiluastialle, mausta mustapippurilla. Murskaa päälle fetajuustoa.

Riisipuuro ja rusinasoppa

2010-12-26T13:50:00.000+02:00

Perinteinen jouluaaton aamiainen/lounas on männä vuosina maistunut sokerin ja kanelin voimalla, mutta tänä vuonna halusin kokeilla rusinasoppaa. Hyvin kelpasi ja jäikin vielä, voikohan kiisseliä pakastaa? Ohje on Ruokatorstain joulu -kirjasta pienen pienoisin muutoksin.

150 g rusinoita

5 dl vettä

5 dl omenamehua

1 dl siirappia

1 kanelitanko

1/2 dl vettä

2 rkl perunajauhoja

Mittaa rusinat, vesi ja omenamehu kattilaan. Anna rusinoiden liota vähintään tunnin. Nosta kattila liedelle, lisää siirappi ja kanelitanko. Keitä kunnes rusinat ovat pulleita.

Nosta kattila liedeltä, poista kaneli, sekoita perunajauhot veteen ja kaada seos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Palauta kattila liedelle ja anna kiehahtaa koko ajan sekoittaen, mutta älä enää keitä.

Jäähdytä ja tarjoile riisipuuron kaverina.

Bataattilaatikko

2010-12-23T17:07:00.000+02:00

Jouluna pitäis aina tehdä kaikki lootat, ei sentään maksaa ja makaroonia, mutta lanttua, porkkanaa ja perunaa. Kaikilla on eri suosikki. Ratkaisin laatikoiden ylitarjonnan tekemällä vain yhden bataattisen, sillä kukapa ei tykkäisi bataatista!

Ohje on Maku-lehden numerosta 6/2008, tosin minä löysin sen täältä, enkä käy sitä tähän nyt laiskuuttani kopioimaan vaan santsaan glögiä!

Piparinen piimäkakku

2010-12-23T15:02:00.001+02:00

Piparkakkutaikina on tunnetusti huomattavan paljon parempaa kuin kypsä lopputuote. Tässä Maku-lehdestä (6/2010) apinoidussa kakussa on ihan tismalleen piparitaikinan maku ja sitä voi kiskaista vaikka koko halon ilman ikäviä suolistollisia vaikutuksia (ei kaikki tosin, mutta minä ainakin).

Kopsin vielä ohjeen tähän, vaikka mitään muutoksia en tehnytkään. Ohjeen kinuski-juustokuorrutuksen tosin jätin tekemättä, vaikka olishan se ollut hieno, piparitaikina piparitaikinana!

4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 1/2 tl soodaa
1 1/2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
2 1/2 dl piimää
2 omenaa raastettuna
100 g voita sulatettuna

Kuivat sekaisin, märät nopeesti sekoittaen joukkoon. Valmistuu 175 asteessa noin 50 min.

Huomatkaa kakun alla aito ruotsalaiskuninkaallinen liinavaate!

Panettone

2010-12-13T20:56:00.002+02:00

Panettone on se mainio italialainen joulukakku, sellainen korkea rusinapulla. Ohjeita on netti pullollaan, omani kaivoin internetin ihmeellisestä maailmasta jo jokunen vuosi sitten, mutta vasta tänä viikonloppuna pääsin sitä testaamaan. Tosin pistin kaikki mutkat suoriksi ja sovelsin ihan omasta päästäni, mikä ei koskaan kannata leivonnan kyseessä ollessa. Tai kannattaa jos on tosi hyvä leipoon, mä en ole.. Reseptissäkin korostetaan, että panettonen leipominen vaatii hiivataikinoiden erinomaista tuntemusta ja paljon kokemusta, yeah right..

No joka tapauksessa. Muistin, että pullan tekeminen kestää kolme päivää, hämärä muistikuva oli myös jostain jo aiemmin aloitettavasti esivaiheesta, mutta ajattelin, että se voisi varmaan skipata huoletta. No tavallaan joo, esivaihe on taikinajuuren valmistus, siinä menee kaksi viikkoa.. Perinteiseen reseptiin ei kuulu lainkaan hiivaa.

Perinteet nurkkaan, tätinikin teki samaisella minun kääntämälläni ja muokkaamallani ohjeella pullaa onnistuneesti, joten miksen minäkin! Tosin oistin vielä vähän lisää: alkuperäisessä ohjeessa esitaikinaa kohotetaan viisi kertaa, minä selvisin kolmella.

Panettonea on muuten Italialle niin tyypillisesti alueittain hiukan erilaisia ja nykyään ne kohoavat kyllä ihan hiivalla siinä missä juurellakin. Pullaan leivotaan sisään appelsiininkuorta, sukaatteja ja keltaisia rusinoita. Edellä mainituista mitään ei löytynyt lähikaupasta, laitoin kuivattuja karpalaloita ja perusrusinaa, oikein kelvollisia korvikkeita.

Alla ohjetta kuvinensa:

Vaihe 1:
Siinä iltasella kasin aikaan sotke keskenään 100 g vettä, 5 g hiivaa ja 150 g vehnäjauhoja kannellisessa astiassa. Jos et omista kannellista kulhoa, niin tiivis kelmutus käy kanneksi, liina ei. Vaivaa huolella, peitä kannella ja laita yöksi lämpimään paikkaan. Ihan huoneenlämpö käy, minä nostin kulhoni saunan ylälauteelle, siellä on aina mukavan lämpöistä eikä vedä.

Vaihe 2:

Sotke keskenään 50 g vettä, 5 g hiivaa 15 g sokeria ja 100 g jauhoja. Lisää sotkuun yön yli kohonnut vaihe yksi. Vaivaa huolella, peitä kannella ja anna taas kohota lämpimässä iltaan saakka.

Vaihe 3:
Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa ei tartte vaivatua ottamaan yleiskonetta esiin, mutta nyt siitä on jo huomattavaa apua. Hommaan tarvitaan iso kone. Jos konetta ei löydy tai se on liian pieni, niin käsipelillä pääsee toivottuun lopputulokseen myös, mutta aikaa vaivaamiseen menee varmaankin ainakin 15 minuuttia.

Asiaan: Sekoita keskenään 5 keltuaista, 250 g vettä, 150 g sokeria ja 550 g vehnäjauhoja. Lisää joukkoon vaihe kaksi. Käytä konetta muutama minuutti. Lisää sitten 150 g pehmeää voita. Vaivaa niin kauan, että taikina irtoaa kunnolla astian reunoista. Taikina on todella pehmeää ja sitkeetä.
Taas kohotetaan yön yli. Tarvitaan taikinan tämänhetkiseen laajuuteen nähden valtava astia, taikina kohoaa nelinkertaiseksi. Käytin 8 litran kattilaa, jonka voitelin voilla reunoille saakka. Voitele tai kadut. Peitä taas kannella.

Tässä vaihe kolme odottaa siirtymistään vaiheeseen neljä. Vaiheet yksi ja kaksi näyttävät ihan samoilta, vain pienemmässä mittakaavassa.

Vaihe 4:
Aamulla taikina on valtava ja tuoksuu ihanalle. Viimeiset sekoitukset tehdään nyt. Laita kulhoon 100 g vettä, 50 sokeria, 10 g suolaa, yhden vaniljatangon sisus, 5 keltuaista ja 5 g hiivaa. Sekoita kunnes hiiva on liuennut ja sekoita joukkoon sitten vielä 270 g vehnäjauhoja. Seoksesta saattaa tulla vähän tiukkaa, mutta älä anna sen millään tavalla häiritä. Lisää vaiheen kolme lopputulema ja vaivaa reippaasti ja hartaasti. Muutaman minuutin päästä lisää 150 g pehmeää voita, 150 g kuivattuja karpaloita ja 150 g rusinoita. Vaivaa niin pirusti. Taikina on taas todella pehmeää, mutta irtoo kulhon reunoilta ongelmitta eikä tartu käsiin ihan epätoivoisesti.

Voitele nyt kätesi ja pöytä. Luit oikein, voitele, voilla. Voitele tai kadut. Kaada taikina voidellulle pöydälle ja vaivaa vielä rusinat tasaisesti jo tarpeen. Jaa taikina kolmeen osaan ja peitä osat liinalla, anna levätä puoli tuntia.

Lättyset lepää

Nyt on sopiva hetki askarrella vuoat.
Tarvitset kaksi pakastepitsalaatikkoa. Avaa laatikon saumat ja leikkaa reunojen taitteet pois. Leikkaa laatikosta kaksi n. 15 cm leveää suikaletta. Sulje lieriöiksi nitojalla. Vuoraa vielä leivinpaperilla. Vuokia tarvitaan yhteensä kolme. Lieriö ei taivu ihan ympyrämuotoon, mutta taikina hoitaa kyllä sen puolen.
Multa löytyi juuri sopivankokoiset matalat vuoat pitämään tekeleet kasassa, enkä usko, että homma edes onnistuisi ilman niitä (nytkin teki tiukkaa). Suosittelenkin siis hommaamaan ajoissa joko oikeat tarkoitukseen sopivat vuoat tai pitsalaatikkoa astetta tukevampaa ja miellyttävämmin taipuvampaa aaltopahvia.

Voitele taas kätösesi ja muovaa taikinakakkusia vielä kertaalleen. Nosta vuokiin, jotka ovat jo valmiiksi uunipellillä, peitä liinalla ja kohota n. kolme tuntia. Tarkaile kohoamista, taikina ei saa tulla vuoan reunojen yli eikä mielellään ihan reunaankaan saakka.

Ei niin kuin takana vaan niin kuin edessä.

Lämmitä uuni 180-asteiseksi. Siirrä panettonet uuniin hyvin hyvin varovaisesti, ettei kohotus läsähdä. Paista 30-40 minuutia, ehkä pidempäänkin. Kokeile kypsyyttä pitkällä tikulla äläkä ala hötkyileen vaikka panettonen pinta vähän tummuisikin.

Pulla-parka vähän lässähti.

Lopuksi haastattelen itse itseäni:

No. Oliko hyvää?
Oli.
Oliko ihan kuin kaupasta olisit ostanut?
No ei. Rakenne on erilainen eikä pulla ole yhtään niin makea.
Kannattiko soveltaa?
Joo ja ei.
Ja mitäs kaikki se hiivan lisääminen joka vaiheessa oli? Kannattiko?
En mä vaan tiedä, mä täs mikään asiantuntija ole.
Ja entäs se kaikki kohottaminen? Kannattiko?
Mistä mä tietäisin, ei ole vertailukohtaa.

Peruna-kurpitsalisuke

2010-12-11T09:43:00.000+02:00

Pelastin jääkaapista elinkaarensa loppua vääjäämättömästi hiipivät vihannekset lammaspadan lisukkeeksi. Potaatit ja kurpitsa sopivat yhteen erinomaisesta ja sapuske ylitti kaikki odotukseni.

Ensin tosin tuumasin tehdä kurpitsamuusia ja lähdin googlaamaan josko siihen löytyisi joku näpäkkä ohje. Ja löytyihän siihen, ihkaensimmänen hakutulos johti, kuinka ollakaan, suoraan Prinsessakeittiöön! :)

4 - 6 rosamundaa

1 talvikurpitsa

veitsenkärjellinen jauhetua muskottipähkinää

hyppysellinen suolaa

1 rkl voita

2 dl parmesaaniraastetta

Kuori ja kuutioi perunat ja kurpitsa, palat saisi olla kaikki suunnilleen samankokoisia. Kurpitsan kuoriminen on muuten julmettua hommaa, tarvitaan hyvin terävä veitsi ja vakaat kädet. Kurpitsasta pitää myös poistaa siemenet.

Keitä vihanneskuutiot hyvin kypsiksi, kaada vesi pois ja laita kuutiot uunivuokaan. Lisää muskottipähkinä ja suola. Sekoita, kuutiot saavat hieman murskaantua sekoitettaessa.

Nokaroi voi tasaisesti pitkin vuokaa. Ripottele pinnalle parmesaaniraaste. Laita 250-asteiseen uuniin kunnes juusto on reippaasti värittynyt, mutta kuitenkin vielä ruskean puolella.

Makaroonilaatikko

2010-12-04T11:09:00.000+02:00

Erilaisessa makaroonilaatikossa ei ole munamaitoa lainkaan mutta sitäkin enemmän juustoa. Jauhelihasta, sipulista, valkosipulista, Provencenyrttisekoituksesta ja tomaattimurskasta keitellään hiljalleen maittava kastike. Kastike ja esikeitetyt makaroonit sekoitetaan keskenään. Vuokaan ladotaan hiukan makaroonia, päällä juustoraastetta, toinen kerros makaroonia ja taas juustoraastetta jne, kerrokset päättyvät juustoraasteeseen. Juustoina emmentaalia ja parmesaania.

Papu-bataattikeitto

2010-11-29T18:46:00.000+02:00

Kissamme, jotka eivät koskaan ole olleet sieltä nirsoimmasta päästä, eivät ole koskaan syöneet mitään näin hyvää. Ne kerjää aina muutenkin rasittavuuksiin saakka, mutta nyt ne eivät meinanneet turkeissaan pysyä. Ja koskapa tämä maistui niille niin hyvin, niin sai kukin kauhallisen iltapalaksi tylsien raksuloiden tilalla.
Myös ihmisille maistui.

1 iso bataatti
1 tlk kikherneitä
1 tlk papuja
2 tlk kookosmaitoa
currya
suolaa
kasvislientä

Kuori ja kuutioi bataatti. Laita kuution kattilaan. Lisää kaikki muut aineet ja kanalientä sen verran, että bataatit ja paput peittyy. Keitä kunnes bataatti on tosi pehmeää. Survi vähän perunansurvojalla.

Kuva on otettu ennen survimen käyttöä.

Pähkinäinen kukkakaalikeitto

2010-11-28T11:01:00.000+02:00

Yhdistelin kukkakaalikeittoon paritkin ohjeet omasta päästä ja keittokirjasta nimeltä 400 Best-ever Soups, oiva kirja, ostin kerran kympillä Suomalaisesta.
Tässä taannoin päätin, että ostan vain halpoja keittokirjoja, hintakattona kymppi. Se johti siihen, että ostin kaikki vastaan tulevat alle kympin kirjat. Ei niin mitään järkeä.
Tällä ohjeella tulee iso soppa, riittää isommallekin sakille. Keitosta saa ihan täysin rasvattoman kun jättää pois öljyn ja käyttää rasvatonta maitoa. Onko mikään tylsempää?

2 tl kuminansiemeniä
2 tl sinapinsiemeniä
2 tl kurkumaa
(tilkka öljyä)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 iso kukkakaali
1 l maitoa
suolaa
1 dl saksanpähkinöitä
puoli ruukkua korianteria

Paahda mausteista kuivassa kattilassa kunnes ne alkavat selvästi tuoksua. Lisää kattilaan öljy, kuoritut ja pilkotut sipulit ja pilkottu kukkakaali. Kuullota sekoittaen. Kaada maito kattilaan, mausta suolalla ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen kunnes kukkakaalit ovat pehmenneet.
Soseita keitto tehosekoittimessa muutamassa erässä. Lisää hienonnetut saksanpähkinät ja korianterinlehdet.

Uunissa paistettu lahna

2010-11-21T10:39:00.000+02:00

Lahna on kala. Lahna ei ole kauden kala. Lahnassa on paljon ruotoja. Isossa lahnassa on isot ruodot. Lahna on Reitin kalasta. Reitin kalassa kala on aina tuoretta. Lahna on hyvää.

Iso lahna
1 sitruuna
pari oksaa timjamia
savusuolaa

Suolaa kala sisältä ja päältäkin. Työnnä kalan sisään sitruunasivuja ja timjaminoksia.
Paista kalaa 175-asteisessa uunissa n. 50 minuuttia.

Lihapata

2010-11-13T12:55:00.002+02:00

Padassa oli kaikki luomua viiniä myöten. Tosin mausteista en ole varma, on ne kyllä ostettu Satumarjan luomupuodista. Ei mulla muuta.

2 kg luista lihaa
2 isoa porkkanaa
1 iso palsternakka
2 - 3 lehtisellerin vartta
3 sipulia
4 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 plo punaviiniä
5 oksaa timjamia
muutama neilikka
muutama kardemumma
lihalientä

Kuori ja pilko vihannekset reiluiksi kappaleiksi, likistä valkosipulinkynnet veitsen lappeella. Kuullota vihanneksia muutama minuutti padassa öljytilkassa.

Samaan aikaan kasvisten kanssa paista lihaan kuumalla kuivalla pannulla väritystä joka puolelle.
Asettele lihat pataan siten. Kaada joukkoon punaviini. Lisää mausteet. Anna kiehahtaa.
Lisää lihalientä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Nosta pata 150-asteiseen uuniin ja anna hautua 4 tuntia.

Sinisimpukat olusessa

2010-11-11T19:11:00.001+02:00

Kunhan kuurausvaiheesta selviää, niin sinisimpukat ovat ihan älyttömän nopee valmistaa. Suurille illallisille mulla ei riitä padoissa vetoisuus, mutta kahden hengen pääruoka-annos valmistui 8 litran kattilassa. Ehkä pikkasen pienempikin keittoastia riittää, mutta se verran suuri kuitenkin, että simpukat mahtuu siinä sekoittamaan.
Tämä oluinen versio oli mieleeni enempi kuin a la mariniere, jossa simpukoiden liemi keittyy valkoviinistä. Oluena toimii Nokian Panimon Kesari Elowehnä.
Kerrataan simpukoiden pesu: Pese simpukat huolellisesti harjalla kylmässä vedessä. Kopauta aukinaisia, jos simpukka ei sulkeudu, heitä se menemään. Myös rikkinäisistä pitää hankkiutua eroon. Irrota kuoren välistä pilkistävä partamainen kasvusto viistoon nyppäämällä. Esim. Stockalla myyjät kopauttelevat simpukat siinä odottaessa ja maksua otetaan vain elävistä.
Ohje mukailee Ruokatorstaita.

2 kg sinisimpukoita
2 rkl voita
2 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
1 sellerin varsi
6 dl vehnäolutta
pieni nippu timjamia
persiljaa
mustapippuria

Kuullota hyvin ohuiksi siivutetut salotti- ja valkosipulit pehmeiksi voissa kera paksumpien sellerisivujen (sellerit ei siinä samassa ajassa ehdi pehmetä). Lisää olut ja nipuksi sidottu timjami.
Keitä muutama minuutti. Mausta mustapippurilla.
Lisää huolella pestyt elävät sinisimpukat. Sekoita ja keitä kannen alla 10 minuuttia. Anostele simpukat kulhoihin, kaada liemi päälle ja lisää silputtu persilja. Älä syö sellaisia, jotka eivät ole auenneet!

Simpukan kanssa maistuu leipä!

Linssi-hedelmälisuke

2010-11-10T20:25:00.000+02:00

mustia linssejä ohjeen mukaan keitettyinä
1 avokado
1 mango
tuoretta korianteria
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Salviavoissa paistetut perunat

2010-11-08T19:20:00.000+02:00

Mitäpä näistä sen pidempää jaarittelemaan. Keitin perunat, pilkoin ne ja paistoin voin ja salvian kanssa hiukan värittyneiksi. Maustin suolalla ja pippurilla. Toimii lihan ja kalan kanssa.

Selleri-omenahillo

2010-11-06T17:57:00.000+02:00

Hillon tekemisessä on jotain todella hienoa. Erikoisistakin aineista syntyy pelkällä sokerilla ja keittämisellä maittavaa säilykettä. Lopputulos on somia lahjaksikin kelpaavia makoisia purnukoita.
Ja hillohan sopii melkein kaikkeen! Paahtoleivän päälle, letuille ja pannarille, puuroon, muroihin, kroisanttiin, leivontaan, kastikkeisiin.. Ja ihan erityisen hyvin juuston seuraksi.
Selleri-omenahillo on nimenomaisesti juuston seuraksi ajateltu Viini-lehden numerossa 4/2010.

250 g varsiselleriä
500 g omenoita
puolikas sitruuna
puolikas appelsiini
1 dl vettä
4 dl hillosokeria

Pilko (ja kuori tarvittaessa) pestyt sellerin varret. Kuori omenat, poista siemenkodat ja kuutioi. Laita kaikki kuutiot kattilaa, lisää sitrushedelmien raastetut kuoret ja puristetut mehut sekä vesi. Keitä kunnes omenat alkavat soseutua.
Lisää hillosokeri ja keitä hiljalleen n. 15 minuuttia.
Purkita 150-asteisessa uunissa kuumennettuihin lasipurkkeihin. Täytä purkit niin täyteen kuin ne ikinä menee, sulje kannet tiiviisti ja jäähdytä.
Säilytä viileässä.

Herra Prinsessa lupasi jo tänään opetella käyttämään mein hienoa kameraa, jospa hillokin lakkais näyttämästä.. jokainen näkee itsekin miltä. :)

Porsasta hunajakastikkeella

2010-11-05T22:53:00.000+02:00

Idea tähän kastikkeeseen on peruja Sillä sipuleilla kesällä nautitusta hunajalla ja kardemummalla maustetusta halloumista. Juustolle tätä alunperin kaavailin, mutta tähteenomaisesti jääkaappiin jäänyt porsaanpala kaipasi kipeästi uutta makua. Ai vietävä kuinka oli hyvää!
Julkenen tässä tunnustaa, että käytetty lihanpala hankittiin kulman takaisesta K-Extra Ruokakorista, eikä tämä ollut luomua nähnytkään. Kerrassaan mainio kauppa muuten, myös luomuvalikoimansa puolesta, valitettavasti valikoima ei yllä lihaosastolle.
Tunnustuksen tehtyäni ilmoitusluontoisesti kerrottakoon, että meidän perheessä ei enää kosketa lihaan ellei se ole luomua ja siten toivottavasi edes vähän onnellista. Luomutonkin käy jos tiedän tasan tarkalleen mistä liha tulee ja miten sitä on eläimenä kohdeltu. Ei tämä näin kotioloissa niin kovin suuri muutos ole, lounasruokailussa ja ravintoloissa päätöstä vasta testataan. Herra Prinsessa on haaveillut koko illan nakeista..
Mutta mä olen todella hyvä periaatteellisissa päätöksissä, olisinko ollut 14-vuotias kun päätin, että McDonald's ei enää silloisia markkojani näe, eikä ole muuten nähnyt eurojakaan. Päätöksen jälkeen olen vain kerran käynyt kyseisessä roskalassa, muutama vuosi sitten odotin ovensuussa Ruoholahden Mäkkärissä kun ystäväni haki sieltä pirtelön.

Porsaankyljyksiä tai vastaavaa, itselläni ulkofileestä leikattuja biffejä.

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl hunajaa
0,5 tl kardemummaa
1 rkl saksanpähkinöitä
1 tl soijakastiketta

Kaikki aineet sekaisinsa vaan voimakkaasti haarukalla vispaten. Tarkista maku ja lisää soijaa tarvittaessa.
Kaada kastike juuri kypsien, kuumien kyljysten päälle ja tarjoa.
Kastike toimii myös marinadina.

Lihamureke

2010-11-04T12:46:00.000+02:00

Miten näin helppoa evästä tekeekin niin harvoin? Itse en välitä tehdä kermaviileillä ja sipulikeitoilla jatkettuja murekkeita tai pullia, parmesaani riittää pitämään murekkeen kasassa. Koostumus on todella paljon tiukempi kuin jatketuissa ja tällaisesta saa leikattua kylmänä mukavan siivun leivän päälle.
Lähiaikoina pitää ottaa kokeiluun serkkuni murekereseptit, on nimittäin aikalainen murekemestari. Kuka voisi vastustaa sinapilla ja pekonilla kuorutettua lihamureketta?

2 sipulia
5 valkosipulinkynttä
1 tl chilihiutaleita
1,5 kg luomunaudanjauhelihaa
3 dl parmesaaniraastetta
1 rkl kanelia
2 rkl jeeraa
mustapippuria
suolaa

Kuori ja pilko sipulit hyvin pieniksi kuutioiksi. Kuullota sipulit pehmeiksi tilkassa oliiviöljyä. Lisää pannulle chilit ihan kuullotuksen loppuvaiheessa. Ei haittais vaikka sipuli sais pikkaisen väriä.
Sekoita sipulit jauhelihan sekaan. Lisää juustoraaste ja mausteet. Sekoita taikina tasaiseksi joko k-vatkaimella tai käsin.
Paista mureketaikinasta koepala pannulla makujen tarkistamiseksi. Jos ei maistu, niin tee asialle jotain.
Paista mureke kypsäksi 175-asteisessa uunissa n. 50 minuuttia.

Siis karsee kuva, mutta vika ei ole ihan kokonaan kuvaajassa, mureke ei ole kaunista ruokaa.

Sitruksinen porkkanakeitto

2010-11-02T21:50:00.000+02:00

Sosekeitto ei ole mun lempparia, porkkanasosekeitto ei erityisesti ole mun lempparia, eikä tämä käy poikkeuksesta, inhaa lillinkiä.

Mutta mutta, Herra Prinsessa söi tätä paremmalla kuin hyvällä halulla, monta kertaa.

500 g porkkanoita
1 iso sipuli
oliiviöljyä
lasillinen valkoviiniä
puolikas appelsiini
nippu timjamia
kasvislientä

Kuori ja pilko porkkanat ja sipulit. Porkkanoiden kuoriminen ei oikeasti ole tarpeellista, mutta kyl ne pestä kannattaa.
Kuumenna oliiviöljy kattilassa, freesaa kasviksia öljyssä muutama minuutti.
Lisää kattilaan valkoviini ja anna kiehahtaa.
Lisää puolikkaan appelsiinin raastettu kuori ja puristettu mehu, voit puristaa mehut kattilaan suoraan puolikkaasta.
Sido timjamin oksat nipuksi ja laita nippu kattilaan. Peitä kasvikset liemellä ja anna kiehua hiljalleen kunnes porkkanat ovat pehmeitä.
Poista timjamikimppu, soseuta, mausta oliiviöljyllä ja tarjoile tuoreen leivän kanssa.

Kuuma siideri

2010-10-31T20:39:00.001+02:00

Virallinen joulunodotus alkoi 1. lokakuuta. Marraskuun ensimmäisenä päivänä haen joulukoristelaatikot kellarista ja asennan valosarjat. Joudun ehkä tekemään retket kehien hienoihin koti- ja puutarhatavarataloihin ja hankkimaan parvekkeelle kilometrikaupalla erilaista valoviritelmää. Ostan niin paljon valoja, että meidän parveke näkyy kuuhun! (Mulla ei ole koskaan ennen ollut omaa parveketta, pakko ottaa kaikki ilo tästä tilaisuudesta irti.)

Vuoden ensimmäinen glögi keittyi siideristä, hunajasta, appelsiinista, kanelista ja neilikasta.

Suosittelen laittamaan mausteet siideriin jo muutamaa tuntia ennen keittohetkeä, siideri kiehahtaa todella nopeasti ja kukapa haluaisi keittää ilmaan kaiken ihanan alkoholin?

Keittiökuulumisia ja edistystä

2010-10-09T14:19:00.002+03:00

Jottei kokkaaminen olisi edes käytännössä helppo, puretaan meidän keittiötä pala kerrallaan. Yläkerran asukkaan astianpesukone on vuotanut ja kosteus on tietenkin täällä alhaalla saakka. Eniten pännii, että minä tein yläkaapin takaa valuvasta vedestä ilmoituksen jo elokuun puolessa välissä ja vasta nyt asialle tehdään jotain. Pääasia tietenkin, että ylipäätään tehdään. Toistaiseksi on purettu vain yläsokkeli ja piikattu vähän kattoa ja seinää, toivottavasti se myös jää siihen.

Keksin uuden keinon henkisen lamani pohjanotkosta nousemiseen, laitetaan mies valitsemaan keittokirjoista resepti, jota hän haluaisi kokeilla! Toimiva keino, antaa muiden päättää mitä syödään.
Ohje on ihan pienin muutoksin Hans Välimäen kirjasta Koti keittiössä, alkuperäisessä on siikaa, meillä possua.

Paistettua possun ulkofileetä ja omenakastiketta

Omenakastike
2 punasipulia kuutioituna
3 valkosipulinkynttä
2 rkl voita
1 laakerinlehti
5 kokonaista mustapippuria
pieni nipputimjamia
3 dl punaviiniä
2 dl kanalientä

0,5 dl sokeria
2 rkl voita
3 omenaa halkaistuna
2 dl kanalientä
suolaa
punaviinietikkaa

Kuullota sipulia ja valkosipulia voissa. Lisää laakerinlehti, pippurit, timjami ja punaviini. Keitä kasaan kunnes viini on siirappimaista. Lisää sitten kanaliemi.
Keitä taas kasaan kunnes jäljellä on kolmannes nesteestä.
Sulata pannulla sokeri kullankeltaiseksi, lisää voi ja puolikkaat omenat. Kun omenat ovat saaneet väriä, lisää ne kastikkeeseen.
Lisää loppu kanaliemi ja keitä kunnes jäljellä on n. 2,5 desi. Mausta punaviinietikalla.

Perunalisuke

perunoita
aurinkokuivattuja tomaatteja
isoja kapriksia
8 mustaa oliivia
sitruunamehua
raastettua sitruunankuorta

Neljää ensimmäistä yllä olevaa kutakin yhtä monta kappaletta. Ohjeessa neljää vihannesyksikköä kohden kehoitetaan käyttämään puolikas sitruuna.
Keitä kuoritut perunat kypsiksi ja kuutioi karkeasti. Lisää muuta pilkottuina, murskaa kaikki haarukalla ja mausta sitruunalla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vähän suolaa.

Mitä söis?

2010-10-03T22:12:00.001+03:00

Otsikossa esitetään ikuisuuskysymys. Ainakin meidän perheessä. Ja olisipa nykyään kysymys runsaan tarjonnan aiheuttamasta valinnanvaikeudesta, eikä kertakaikkisesta haluttomuudesta tehdä minkäänlaista ruokaa.
Viime aikoina, itseasiassa jo useamman kuukauden ajan, ateriani ovat toistaneet samaa kaavaa: Menen kauppaan vailla minkäänlaista hajua mitä sieltä ostaisin. Toljotan hyllyjen välissä ja vihannesosastolla kasvavan ärtymyksen vallassa, samat iänikuiset mielikuvituksettomat tuotteet, samat iänikuiset hedelmät ja vihannekset sesongista riippumatta (mikä ihme siinä on kun kokonaiselle kansalle tyrkytetään kahden ison keskusliikkeen markettiketjuissa karseeta sontaa?), erityisesti S-ryhmän liikkeissä usein vieläpä Kiinasta rahdattuina. Siis KIINASTA. No en osta kiinalaisia hedelmiä enkä vihanneksia vaan suunnin kohti pastahyllyä (surkeat valikoimat muuten niissäkin) ja tartun penne-pakettiin. Pennen mukaan vaihtoehtoisesti tonnikalaa tai tomaattimurskaa, toistaitoisten ruokaa.
Tapanani on aina kysyä Herra Prinsessalta mitä se haluaisi syödä, vaikka en muista sen kuin ehkä kaksi kertaa oikeasti halunneen jotain, sille kelpaa kaikki ja sen mielestä kaikki mitä teen on hyvää. Mutta eilen se sanoi, että voitaisko syödä vaihteeksi jotain muuta kuin pastaa. Ehkä Herra Prinsessan kiitollisuus kaikkea tarjoamaani kohtaan onkin perustunut juuri siihen, että meillä ei ole tarvinnut samaa ruokaa joka päivä syödä ja pastankin kanssa on saanut joka kerta jotain uutta.

Mihin katosivat ilo sesongeista, uusien makuyhdistelmien löytämisestä ja kokeiluista? Miksi pastakin on alkanut maistua puulta? Voiko pelkällä pullalla elää?
Ihan itkettää kun ajattelen tätä rakkaan harrastukseni surkeaa kohtaloa. Jos jossain olen hyvä niin ruuanlaitossa, kamalaa että se ei maistu minulle enää kuin harvoin. On tullut aika tehdä asialle jotain, pureutua ongelman ytimeen, pohtia mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ja ryhtyä korjaustoimenpiteisiin.

Näillä eväillä aion selvitä tästä henkilökohtaisen ruokakulttuurini alennustilasta:
1. Käy paremmissa kaupoissa, vaikka joutuisit näkemään vähän vaivaa ja kuluttamaan enemmän rahaa. Hyvästi S-ryhmä.
2. Suunnittele viikon ateriat etukäteen. Rakastan suunnitelmia, erityisesti aikataulutettuja suunnitelmia. Eli kalenteri käteen, jokaisen päivän alalaitaan ruokalista ja tarvittavat raaka-aineet, ehkä jopa kauppalista.
3. Lue keittokirjoja.
4. Ota ideoita lukemistasi keittokirjoista, Googlen kuvahaku ei ole ainoa keino uusien reseptien löytämiseen. Minulla on n. kolme hyllymetriä keittokirjoja. Vain murto-osasta on tullut tehtyä jotain. Osaa en ole koskaan edes avannut. Nämä asiat keskenään suhteutettuna keittokirjoja on liikaa.
5. Lue ruokalehtiä ja toteuta niistä jotain edes kerran kuussa. Olen järjestänyt ruokalehdet lehtikoteloihin kuukausittain. Vältän uusien tilaamista ja ostamista, sillä kaikissa aikakauslehdissä on vuodesta toiseen samat teemat. Jo riittää kakku-, parsa- ja italiateemat.
6. Järjestä keittiö. Muuton jäljiltä köökissäni ei ole mikään paikoillaan, koska minkään paikkaa ei ole päätetty. Korkea aika päätösten tekoon, sanoisin.
7. Perusta Prinsessakeittiö Facebookiin. Jätetään nyt toistaiseksi harkinta-asteelle.
8. Kokeile muiden blogistien tekemiä ruokia.
9. Kutsu ihmisiä syömään useammin. Ruokavieraille voi tarjota niitä omia urautuneita sapuskeita, heille ne on mitä todennäköisimmin uusia tai ainakin erilaisia kuin kotona.
10. Lopeta vinkuminen, pullalla ei elä.

Chez Jasulla on ollut samantyyppisiä ongelmia, hänen ratkaisunsa otetaan meillä varmasti myös käyttöön. Jasun kommenteissa Jaana suosittaa tätä sivustoa, saatanpa hyödyntää sitäkin.

Muilla samoja aatoksia? Lisää ideoita vastaanotetaan mieluusti.

Kuvan riistakäristys edustaa edistystä. Pääsin ruokakaupasta ulos ilman yhtään pastapakettia tai säilyketölkkiä. Eläköön Laivalahdenkaaren K-extra!
Sen verran tuunasin paketin ohjetta, että lorautin joukkoon lasillisen portviiniä ja laitoin yhden lakerinlehden.

Muutto

2010-08-18T10:07:00.000+03:00

Suurin osa tavararoista on vielä laatikoissa ja loput sikin sokin pitkin kämppää. Ruokapöytä seisoo pystyssä laatikkopinon takana ja sen tulevalla paikalla on muita huonekaluja väliaikaissäilytyksessä. Makuuhuoneessa sentään alkaa olla jo valmista, joten aamiainen katetaan pienelle pyöreälle sivupöydälle sängyn viereen. Hesari ei ole vielä kääntynyt eikä netti toimi, joten kumpainenkin lukee uutiset kännykästä. Koskaan ei ole aamiainen maistunut näin hyvältä.

Täytetyt sitruunat

2010-08-02T19:32:00.000+03:00

Jamie Italiassa tai jotain oli ohjelman nimi ja vuosi jotain muutamia takaperin. Ihastuttava ajatus nämä täytetyt sitruunat telkkarista nähtynä! Muutamaa vuotta myöhemmin:
Amalfista ei taideta tänne sitruunoita tuoda, että tiedä sitten kuinka makoisia ne olisivatkaan. Satumarjan puodin luomusitruunat olivat sentään italialaisia.
Alkuperäisessä ohjeessa sitruunat laitetaan uuniin, lämpöisenä heinäkuun iltana omani päätyivät Sillä sipulien upeaan grilliin.
Ei huonoja ollenkaan! Täyteaineet imaisevat ihanasti sitruunan raikkaan maun, mutta lopputulos ei ole kirpakka.
En laita linkkiä mihinkään kun en ihan suoraan tätä mistään kopioinut, googlaamalla limoni di amalfi cotti al forno löytyy ohjeita läjittäin.

1/2-1 sitruunaa per syöjä
1-2 mozzarellaa
1/2 sardellifilettä per syöjä
pari kirsikkatomaattia per sitruunan puolikas
muutama basilikanlehti
pippuria

Halkaise pestyt sitruunat. Leikkaa kannat niin, että sitruunanpuolikkaan pysyvät pystyssä. Koverra hedelmäliha ulos veistä ja lusikkaa apuna käyttäen.
Laita muodostuneisiin sitruunakuppeihin kuhunkin puolikas sardellifile.
Purista kirsikkatomaateista siemenet ja asettele tomaatit sitruunakuppeihin. Lisää revitty basilika ja mausta pippurilla.
Täytä kupit mozzarellalla.
Paista uunissa tai grillissä kunnes juusto sulaa ja saa hieman väriä.
Tarjoile tuoreen vaalean leivän kanssa.

Kuva on Merituulin ottama.

Ihana, ihana Pariisi!

2010-07-31T17:07:00.000+03:00

Viikon takainen matkamme Pariisiin heti näiden bileiden jälkeen on muistoissamme myös erinomaisen makoisa. Matka ei ollut mikään ruokamatka, eikä minkäänlaisia matkasuunnitelmia tehty etukäteen sen enempää ruoan kuin nähtävyyksien suhteen, mutta osuimme muutamaan oivalliseen paikkaan osaksi ihan sattumalta.

Emme ole kumpikaan käyneet Pariisissa muutamaa tuntia pidempään, Herra Prinsessa viime kesänä ja minä noin 20 vuotta sitten, joten häälahjaksi saatu pariisiopas oli erinomaisen mieluinen ja tarpeellinen, etenkin kun kirjan väliin oli merkitty romanttisilla sydänlapuilla ja seteleillä tehtäväluontoisia matkavinkkejä. Ihan kaikkia tehtäviä emme päässeet toteuttamaan, mutta idea oli lahjanantajilta mitä mainion ja takasi meille antoisan matkan.

Rakkautta pariisissa

Meitä neuvottiin mm. virkistäytymään historiallisessa Cafe de Floressa (172 Boulevard Saint-Germain). Mainittakoon, että 1887 avatulla kahvilalla on tärkeä rooli surrealismin synnyssä ja täällä Picassokin tuppasi käymään Pariisissa oleillessaan. Kahvilan nettisivut kannattaa klikata auki jo ihanan hupaisan alkuvideon tähden, itse kahvilassa ei ihan noin hilpeetä ollut vaikkakin ehkä iloisempaa kuin monessa muussa paikassa, jossa ehdimme vierailla.
Me virkistäydyimme tee, mehun ja voileipien äärellä.

Jambon & buerre

Saavuimme Pariisiin sopivasti lounasaikaan ja taivaltaessamme Port Royalin juna-asemalta pitkin Boulevard Montparnassea tarkkailin huolella kadun lukuisia ravintoloita. Kohteina olivat miljöö, ihmiset ja lautasten sisältö eli miellyttävä ympäristö, paikallisten taso ja määrä sekä lounasannosten herkullisuus. Parhaiten jäi mieleen valkoisille pöytäliinoille katetut potkat La Rotonden terassilla (105 Boulevard Montparnasse). Laskin päässäni yhteen, että tässä ei olekaan nyt kyse minkäälaisesta turistirysästä vaan ihan oikeasti hyvästä ravintolasta. Enkä laskenut väärin lainkaan. Listalta löytyi ihania ranskalaisia annoksia sekä ihania ranskalaisia mereneläviä. 38 euron hintaiseen menuun sai valita kolme ruokalajia niitä ihania ranskalaisia, me söimme etanoita, kananmunia, lammasta, ankkaa, hedelmäsalaattia ja macaron-jäätelöä. Viimeiselle kymmenen pisteen lisäksi papukaijamerkki.
Jälkikäteen opin, että surrealistit viettivät aikaansa myös täällä.

Jäädytetty macarooni

Montmartre kuului kokeneen Pariisin-matkaajan suosituksiin, alkuun oli tosin vaikea käsittää miksi. Joka paikka oli täyteen ammuttu turisteja ja krääsäkojuja ja tasottomia ravintoloita, mutta päädyttyämme tiukan pakenemisprosessin päätteeksi suloisille sivukujille, ymmärsimme alueen viehättävyyden. Pakomatkalla pysähdyimme Biscuiterie de Montmartreen (16 rue Norvins) ostamaan tuliaisia (itsellemme). Kertakaikkisen söpöä ja herkullista.

Rouvahenkilö pönöttää

Sinisimpukat kuuluvat meidän molempien lempiherkkuihin, joten emme voineet jättää väliin hotellistamme muutaman talon päässä Boulevard du Montparnassen ja Rue du Montparnassen risteyksessä sijaitsevaa Léon de Bruxelles -ravintolaa. Ravintoloita on useita ympäri Pariisia Vaikka simpukkoita ei pikaruoaksi ihan heti mielläkään, pikaruokaravintolaksi Léonia kutsuisin, tosin ruoka tilattiin ja syötiin katetuissa pöydissä ihan oikein aterimin. Eikä muuten näkynyt turisteja muita täälläkään ja sen lisäksi simpukat olivat todella herkullisia ja palvelu ystävällistä. Erityisesti Herra Prinsessalle mieluisaa oli, että menun tilanneet saivat syödä simpukoita niin paljon kuin jaksoivat. Jättimäisen padallisen lisäksi se söi vielä puolikkaan padan ja kuulemma siis reilusti enemmän kuin jaksoi. Hyvät kaupat.

Pariisissa ei (kai) voi käydä syömättä crêpejä. Suunnimme lettusille heti ensimmäisenä iltapäivänä, hotellimme kanssa samalla kadulla Rue du Montparnassella crêperioita oli useita. Silloin jo huomioni kiinnittyi Crêperie Josseliniin (67 Rue du Montparnasse), joka oli huomattavan täynnä muihin paikkoihin verrattuna keskellä iltapäivää. Silloin emme siellä vielä poikenneet vaan valitsimme hiukan sievemmän paikan. Seuraavana iltana huomasin paikan edessä seisovan 20 metrisen jonon ja päätin, että Pariisista ei poistuta ennen kuin nuo lätyt on syöty!

Lätyy ja siiderii

Erilaiset häät

2010-07-25T14:31:00.001+03:00

Kymmenen päivän kihlaus, saman verran aikaa suunnitella häitä (tai olla suunnittelematta) ja 25 vierasta, joille kerrottiin paria päivää aikaisemmin.
Näistä elementeistä syntyi ihana häävastaanotto Tähtitorninmäen puistossa, tarjolla kuohuvaa ja pientä purtavaa, hääkakkuna påågeneita. Hetkeä ennen kaatosadetta ihanat häävieraamme organisoivat salamasiirtymisen sisätiloihin, piknikseurue säilyi melkein kuivana ja juhlat jatkuivat Tavastian salissa tekoaurinkoineen kaikkineen.

Kurkku-fetasalaatti

2010-05-08T10:07:00.001+03:00

Raikas kreikkalaishenkinen kesäsalaatti syntyy kurkusta, aidosta feta-juustosta, tummista oliiveista ja mintusta. Mausteiksi mustapippuria ja oliiviöljyä. Taidan syödä tätä koko kesän mansikoiden ohella.

Kotimainen kurkku eli huhtikuussa kulta-aikaansa, eli oli kauden vihannes. Tässä kuussa sesongin tuote on kotimainen tomaatti, on kuulemma riittävästä valoa ja lämpöä just nyt. Tällä viikolla (vai onko se vasta ensi viikolla) vietetään tomaattiviikkoakin. Miksi musta jotenkin tuntuu, että nämä sesongit ovat ihan väkisin väännettyjä? Luulis sen tomaatin ja kurkun kasvavan siellä kasvihuoneessa kuitenkin paremmin esim. heinäkuussa. Voihan tosin olla, että silloin on kurkuille ja tomaateille liian valoisaa ja liian lämmintä.

Parsaa, lohta ja avokadoa

2010-05-05T20:47:00.000+03:00

Tällaisen pienen alkupalaherkun tässä yksi päivä valmistin. Parsa ja kylmäsavulohi sopivat yhteen paremmin kuin hyvin. Jos tähän vähän salaattia lisäis, niin olis aika mainio lounas.

Kipossa on vihreää parsaa, kylmäsavulohta, avokadoa, tuoretta minttua ja oliiviöljyä.

Vappuherkkuja

2010-05-02T10:33:00.003+03:00

Perinteinen vappubrunssi serkkujen kesken siirtyi sisätiloihin surkean sään vuoksi. Ei haitannut yhtään, sillä seura oli mitä parhainta, ruoka mitä maittavinta ja juomaa riittävästi. Kertakaikkisen ihana päivä!

Oma kontribuutioni ruokapöydässä oli perunasalaatti:

1 kg pieniä uusi perunoita, 500 g parsaa kuorittuna, pätkittynä ja keitettynä, 200 g fetaa, ja kastikkeessa 1 sitruunan raastettu kuori ja mehu, 2 isoa rkl karkeaa sinappia, 0,5 dl oliiviöljyä, 1 rkl hunajaa.

Maalaissalaatti

2010-04-21T21:06:00.002+03:00

Kunnolliseen rehtiin ja tuhtiin maalaissalaattiin kuuluvat olennaisesti palkokasvit ja pekoni. Siis minun mielestäni. Parhaan maalaissalaatin ikinä olen syönyt vuosia sitten lounaaksi eräässä helsinkiläisravintolassa. Siinä oli mm. kevätsipulia, härkäpapuja, pancettaa, maalaisleipää ja uppomuna.

Omasta versiossani oli tällä kertaa salaattisipulia, kikherneitä, pekonikuutioita, oliiveja ja erilaisia salaatteja. Leivällä ei paino putoa, joten sen jätin pois.

Siemeniset jauhelihapihvit

2010-04-10T17:51:00.000+03:00

Sain jauhelihapihveihin vähän vaihtelua siemenillä. Niillä tuli kivasti makua ja suutuntumaa. Lisäksi siemenet ovat terveellisiä, ne tekevät hyvää vatsalle.

Nautiskelin näitä muutamankin päivän kera linssilisukkeen ja kyllä olivat hyviä! Sopisivat hyvin myös hampurilaiseen.

1 sipuli pieneksi kuutioituna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuina
puoli ruukkua lehtipersiljaa, pelkät lehdet silputtuna
0,5 rkl kuivattua oreganoa
1-2 rkl pellavansiemeniä
1-2 rkl kurpitsansiemeniä
n. 2 dl parmesaani- tai pecorinoraastetta
500 g kyytönjauhelihaa
suolaa
mustapippuria

Sekoita kaikki aineet keskenään tasaiseksi massaksi. Anna makustua jääkaapissa ainakin kaksi tuntia, mielellään enemmän.
Muotoile taikinasta paksuja tasakokoisia pihvejä.
Paista pihvit keskilämpöisellä pannulla viitisen minuuttia kummaltakin puolelta. Jos pihvit eivät ole vielä sisältä kypsiä, peitä pannu kannella ja anna paistua vielä kaksi minuuttia.
Tarjoile vaikka vihreän salaatin kera.

Pasta con tonno, olive e arancia

2010-04-08T18:24:00.001+03:00

Aktiivinen (ja passiivinen) valmistusaika 3 – 4 minuuttia, tuoksu hurmaava ja maku enemmän kuin kohdillaan. Ja kyseessä siis pastaa tonnikalalla, oliiveilla ja appelsiinilla.

Vastaavaa olen tehnyt ennenkin siinä mitenkään makutajuntaa räjäyttävästi onnistumatta, tämänkertainen versio oli ihan toista maata, olisi tehnyt mieli nuolla lautanen ja paistinpannukin..

Tällaista syötiin pääsiäisenä ennen lammasmakkaroita.

1 valkosipulinkynsi
1 salottisipuli
oliiviöljyä
1 appelsiinin mehu
kuivattua oreganoa 1- 2 tl
tummia oliiveja maun mukaan
1 pieni tölkki tonnikalaa öljyssä

Kuori ja siivuta sipulit ohuiksi siivuiksi. Freesaa sipulia kuumalla pannulla oliiviöljyssä, salotti saa saada vaikka vähäisesti väriä. Lisää pannuun yhden appelsiinin mehu ja oregano. Lisää oliivit ja anna kiehua hetken.
Lisää tonnikala öljyineen ja sekoita hyvin. Ota pannu liedeltä ja sekoita kastikkeeseen keitetty ja valutettu pasta.

Linssilisuke

2010-04-07T20:38:00.000+03:00

Pääsiäisaterialla ei tänä vuonna ollut totuttua herkkuja vaan syöpöteltiin vähän pienimuotoisemmin kevyemmän kevään kunniaksi. Pääruokana tarjosin lammasmakkaroita, pariloitua parsaa ja lisuketta mustista linsseistä.

Mustien linssien tulisi pysyä kokonaisina, joten sellaista vinkkiä, että pakkauksen keittoaikaa ei kannata noudattaa vaan tarkkailla tilannetta. Linssipussissani kerrottiin keittoajaksi 20 minuuttia, joten järkeilin sopivan ajan olevan 15 minuuttia kun linssit menisivät vielä pannuun ja siten jatkaisivat kypsymistä. 12 minuutin kohdalla alettiin jo olla ylikypsyyden rajoilla..
Tämä oli ihan uskomattoman hyvää ja tein kerralla niin paljon, että riitti eväiksi töihin pariksi päiväksi ja täytyy sanoa, että seuraavana päivänä maku oli vielä parempi!
Toimii myös kylmänä.

Beluga-linssejä
palsternakkaa
valkosipulia
valkoviiniä
minttua
suolaa
oliiviöljyä

Keitä linssit melkein kypsiksi.
Kuutioi palsternakka ja valkosipuli, palsternakkakuution tulisi olla noin linssinlevyistä.
Kuullota kuutioita runsaassa oliiviöljyssä. Kaada pannuun valkoviini ja keitä kunnes viinistä on jäljellä puolet.
Lisää valutetut linssit ja keitä vielä pari minuuttia sekoittaen.
Mausta silputulla tuoreella mintulla, suolalla ja oliiviöljyllä.

Baby, you are back!

2010-04-05T17:01:00.001+03:00

Kaikista parhaista parhain eli vihreä tankoparsa on täällä!

Minun parsakauteni alkaa pääsiäisestä, tänä vuonna otin tosin vähän ennakkoa ja valmistin ihanaa ruokaisaa salaattia jo paria päivää ennen h-hetkeä. Pääsiäinen oli kyl tänä vuonna sen verran myöhään, että hyvä kun maltoin odottaakaa. Tästä päivästä lähtien minulla ei tule olemaan mitään mitä tänään söis -ongelmia, oi onnea!

Salaatissa parsan lisäksi Napoli mixiä, kirsikkatomaatteja, kikherneitä, kevätsipulia ja halloumia.

Ihan kuin kaksi pientä lohikäärmeenpoikasta juttelisi valkeilla kivillä. :)

Avokado-suklaamousse

2010-04-04T10:13:00.002+03:00

Tämä terveellisiä rasvoja, flavonoideja ja ties mitä superfoodeja tihkuva jälkiruoka oli kova sana blogeissa pari vuotta sitten.
Avokado hyvää, suklaa hyvää, mikä voisi mennä pieleen? Sitruuna on hapanta ja kaakaojauhe kitkerää, mutta tilanne korjautuu sokerilla. Sitä tosiasiaa, että tämä oli aivan kamalaa, ei korjaa mikään.

Ehkä jos tätä olisi ollut tarjolla vain lusikallinen, niin olisin toista mieltä, mutta kun ohjeessa sanottiin, että yhdestä avokadosta tulee yksi annos..

1 kypsä avokado
1 rkl sitruunamehua
0,5 dl vettä
0,5 dl kaakaojauhetta
0,5 dl sokeria

Kuori avokado, poista siemenenmollukka, laita kaikki aineet kulhoon ja soseuta.

Torta pasqualina

2010-03-31T17:11:00.003+03:00

Italialaista, tarkemmin sanottuna ligurialaista pääsiäispiirakkaa olen tehnyt ennenkin. Vaikka piirakka ei omaan makuuni olekaan, on se mielestäni niin hienon ja herkullisen näköinen, että sitä on ilo leipoa ruokavieraille. Tällä kertaa sain vieraikseni ihanat Kopin naiset eli kirjakerholaiset, joille piirakka maistui erinomaisesti. Piirakka on sen verran tuhtia ja siksi riittoisaa, että kaikille pakattiin vielä palat folionyyttiin kotiin viemisiksi.

Tarjolla oli myös pitsaa, vihreää salaattia, tuoretta leipää ja herkullisia juustoja. Jälkiruoaksi tein terveellistä avocado-sulkaamoussea, siitä lisää myöhemmin.

Piirakkaan käytettävän ricottan hain Hakaniemen hallista Lentävästä lehmästä. Jos ikinä tulee asiaa halliin tai vastaavanlaiseen juustokauppaan, niin ostakaa tätä irtomyytävää ihanuutta vaikka ihan vähäisesti maistiaisiksi, ihanaa!

Kertaan tähän vielä reseptin, se poikkeaa hieman parin vuoden takaisesta. Ihan alkuperäinen on Giallo Zafferanosta ja siitä vieläkin alkuperäisempi, jonkun italialaismummelin satojen vuosien takaa. 

1 iso voitaikinalevy (600 g)
500 g pinaattia
500 g ricottaa
100 g parmesaaniraastetta
9 kanamunaa
ripaus muskottipähkinää

Huuhtele pinaatti. Keitä pinaatti nopeasti isossa kattilassa. Keitinvedeksi riittää huuhtelusta lehtiin jäänyt neste.
Valuta ja jäähdytä pinaatti. Purista jäähtyneestä pinaatista ylimääräinen neste ja silppua.
Sekoita pinaattisilppu ricottaan. Lisää parmesaani, muskotti ja kolme kananmunaa. Sekoita.
Leikkaa taikinalevy kahteen osaan, toinen osa 1/3 ja toinen 2/3-kokoinen. Kauli isompi taikinanpuolikas niin isoksi että se riittää peittämään korkeareunaisen piirakkavuoan pohjan ja reunat. Kauli pienempi osa niin suureksi, että se peittää piirakkavuoan. Laita vuoka kaulitulle taikinalevylle ja leikkaa taikinasta veitsellä ympyrä vuokaa mukaillen.
Pistele pohjataikinaan reikiä haarukalla ja nostele täyte vuokaa. Tee lusikalla täytteeseen viisi koloa ja riko jokaiseen kananmuna.
Tee pyöreään taikinalevyyn pari reikää ja nosta levy piiraan päälle. Tasaa taikina vuoan reunoilta veitsellä ja käännä reunat piirakan päälle. Voitele kananmunalla.
Paista 200-asteisessa uunissa n. tunti. Jäähdytä ennen tarjoilua.

Panna cotta ja mustikka-limoncellokastiketta

2010-03-29T19:03:00.005+03:00

Panna cotta on yksi ihanimpia jälkiruokia mitä olemassa on! Ja kaiken lisäksi ylihelppoa tehdä.

Terveellisenä ajatuksena oli tehdä soija cottat, mutta soijajuomasta edellisenä iltana keittämäni kaakao oli niin karmaisevaa, että päätin hylätä kaikki terveysintoilut ja turvautua aina pettämättömään ehtaan kermaan.
Tein keitetyt kermaseni rengasmuotteihin, joista ne voi irrottaa lautaselle. Liivatetta pitää vain olla tarpeeksi ja muotit pitää tilkitä vuotamattomiksi. Teippasin muotteihin tiiviisti kelmua maalarinteipillä. Ohjeet kahdelle

Panna cotta

3 liivatelehteä
3 dl kermaa
1 dl sokeria
puolikas vaniljatanko

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
Mittaa kattilaan kerma ja sokeri, lisää puolikas halkaistu vaniljatanko.
Kuumenna kunnes sokeri on sulanut ja vaniljatangon sisus irronnut kermaan. Kerman tarvitsee vain kiehahtaa.
Siivilöi kerma muotteihin ja nosta jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.

Mustikka-limocellokastike

2 rkl limoncelloa
2 rkl mustikoita
1 rkl sokeria

Mittaa kaikki aineet pieneen kattilaan ja kiehauta.
Lusikoi lämmin kastike panna cottan päälle.

Karamellisoitua sikuria

2010-03-28T12:20:00.005+03:00

Alkuperäinen ohje on BBC Foodista ja Sophie Grigsonin käsialaa. Hedelmäkulhossa lepäilevä appelsiiniksi muistamani sitrushedelmä osoittautuikin verigreipiksi kun ruoanvalmistushetki oli käsillä, joten tuplasin vain hunajan määrän ja hyvää tuli. Tai hyvää ja hyvää, oli varmaan hyvää jos tykkäs. Ruokavieras ainakin tykkäs, se söi tämän paahtopaistin lisukkeen viimeistä palasta myöten. Itse sain nielaistua yhden lehdykän kun nopeesti nielaisin, tämä meni minun osaltani vakavaa henkistä allergiaa aiheuttavaan lämmitetyn klorofyllin ryhmään.

4 sikuria
25 g voita
4 rkl hunajaa
½ verigreippi
mustapippuria

Poista sikureista kannat ja halkaise pitkittäin. Erottele lehdet.
Voitele uunivuoka voilla. Lado sikurinlehdet vuokaan limittäin.
Valuta päälle hunaja ja greippimehu. Tiputtele loput voista vuokaan nokareina, mausta vielä mustapippurilla.
Paista 180-asteisessa uunissa n. tunti välillä lehtiä käännellen.

Paahtopaisti

2010-03-15T21:41:00.005+02:00

Muistatteko Bridget Jonesista kohtauksen, jossa keitto muuttui siniseksi sinisestä narusta? Kohtaus tuli mieleeni kun sidoin paahtopaistia vaaleanpunaisella puuvillalangalla. Paisti olisi sisältä kauniisti rosee, enkä usko että langalla oli vaikutusta.

Paistoin pinnan kiinni kuumalla pannulla, jonka jälkeen pyörittelin paistin suolan ja pippurin seoksessa. Sitten sitaisin paistin tiukalle paketille timjaminoksien kera, asensin paistomittarin juuri lihan keskellä ja säädin sisälämpötilaksi 61 astetta (elektronisella mittarilla siis). Nostin paistin ritilälle ja laitoin 110-asteiseen uuniin.

55 asteessa lämpötilan nousu jotenkin hyytyi ja nälkä kasvoi, joten 59 asteessa en enää jaksanut odotella vaan otin lihan uunista ja käärin sen kaksinkertaiseen folioon ja vielä useaan keittiöpyyhkeeseen vetäytymään puoleksi tunniksi. Sanomalehti olisi pyyhettä parempi kääre, mutta olin juuri aikaisemmin päivällä vienyt kaikki lehdet ulos eikä juuri tehnyt mieli lähteä pihan perälle dyykkaamaan.
Paistin lisukkeena tarjosin karamellisoituja fenkoleja, niistä lisää myöhemmin.

Pasta con gorgonzola

2010-03-13T13:16:00.003+02:00

Mahtavaa pastaa vaikkapa lihaisan pääruoan eteen. Ei mitään terveysruokaa, mutta ei kai kaiken tartte ollaakaan.
Kuumenna vain 2 - 3 rkl kermaa sellaisella pannulla, jolle kaikki keittämäsi pasta mahtuu. Ripauta pannuun pikkuisen jauhettua muskottipähkinää ja lisää kermaan 50 - 75 g gorgonzolaa ja sekoita kunnes juusto on sulanut. Älä vaan päästä juustoa kiehumaan. Sekaan keittetty pasta ja ai että!

Kantarellin muotoista pastaa ja jos oikein tiiraa, niin voi nähdä vähän sitä gorgonzolaakin. Kuvauksellisempiakin ruokia ollaan joskus nähty.

Nopea possupata

2010-03-11T22:09:00.001+02:00

Valmistusaika 40 minuuttia. Ruoka valmistuu syvässä pannussa ja lyhyen kypsennysajan johdosta kasvikset pysyvät mukavasti napakoina, lisuke syntyy siis samalla pannulla. 40 minuuttia on mielestäni tarpeeksi vähän, joten ruoka kuuluu osastoon nopeat arkiruoat.
Odotellessani padan valmistumista, koetin opetella lihan leikkauksen saloja, mutta salaisuudeksi jäi. Kun salat eivät suomeksi auenneet (tarjontaa on liian vähän), päätin siirtyä italiankieliseen lihapalatietouteen, mutta ei siitäkään mitään tullut kun joka ruhon osalla on Italian eri kaupungeissa ja maakunnissa eri nimi. Ehkä otan halliin ensi kerralla mukaan tulosteen, ja näytän siitä mitä osaa olen vailla.

500 g possun niskaa
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana
1 nauris
pala palsternakkaa
1 sellerin varsi
1 laakerinlehti
1 rkl kuivattua timjamia
0,5 dl omenasiideriä
1 omena
4 perunaa
suolaa
mustapippuria

Paloittele liha. Kuori ja pilko kasvikset. Ruskista lihapaloja kuumalla korkeareunaisella pannulla.
Lisää pannun sipulit, porkkana, nauris, palsternakka, selleri, laakeri ja timjami. Kääntele kasviksia pannulla muutama minuutti.
Kaada siideri pannuun ja peitä pannu kannella. Keitä hiljalleen 20 minuuttia.
Lisää pannuun omena ja perunat, kuutioituina. Mausta suolalla ja keitä kunnes perunat ovat kypsiä.
Mausta mustapippurilla.

Fenkoli-appelsiinisalaatti

2010-03-07T20:42:00.001+02:00

Fenkoli on ihanaa ja se on juuri nyt sesongin kasvis! Ainakin siis siellä päin maailmaa, mistä sitä rahdataan tännepäin maailmaa, Italiassa ja Espanjassa kai.
Fenkolin, appelsiinin ja tummien oliivien yhdistelmä taas on klassikko, josta olen ehkä jonkun version blogannut aiemminkin. Edellä mainittujen lisäksi salaattiin voi laittaa suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä, mutta ei ole pakko.

Itse en välitä appelsiineista lain niiden kaikkien sitkosten kalvojen takia, syön appelsiinini kuin greipit ikään lusikalla. Kalvojen ystävä pääsee salaattia tehdessään helpolla kun kuoritun appelsiinin voi vain siivuttaa. Epäystävä kuorii hedelmän veitsellä ja leikkaa hedelmä lihan irti kalvoista.
Fenkoli-appelsiinisalaatti on todella namia lihan lisukkeena.

Kikherne-kookoskeitto

2010-03-05T21:15:00.002+02:00

Sarjassamme nopeat arkiruoat, joita keittyy muutamassa minuutissa myös seuraavaksi päiväksi (ja jos oikein hyvin käy, niin myös sitä seuraavaksi). Tällaisia ruokia on tullut keiteltyä viime aikoina kiitettävän paljon. Vaikka töistä on kiva lähteä lounaalle työkavereiden kanssa ja matkalla saa mukavasti happea, niin oma eväs tulee usein edullisemmaksi ja herkullisemmaksi kuin Fazer Amican tarjoomukset. Ei JHL:än lounasravintolassa kyllä mitään vikaakaan ole, monipuolinen lounas ja usein tosi hyvääkin, samaa ei voi sanoa kaikista Sörnäisten rantatien välittömään läheisyyteen sijoittuvista samaisen puljun ravintoloista, joita on muuten todella monta.
Kunnon emäntä keittää silloin tällöin padoittain erilaisia palkokasveja pakastimeen annospakkauksiin säilöttäviksi. Minä en ole niin kunnollinen, luomukikherneet tölkistä ovat erittäin ok. Tämä keitto valmistuu noin 15 minuutissa, ensin kattilaan kasvikset ja chili, jonka tarkoitus on vain tuoda hieman lämpöä, tulisuutta varten tarvitaan ainakin toinen chili.
Kasvisten perään vesi ja fondi, sitten kookosmaito ja kikherneet. Hiljainen kiehuminen kymmenen minuuttia, joukkoon rapeaksi paistettu pekoni ja silputtu korianteri.

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 sellerinvarsi
1 sitruunaruoho
1 pieni kuivattu chili
2 dl vettä
1 rkl kasvisfondia
1 tlk kookosmaitoa
1 tlk kikherneitä
(100 g pekonia)
tuoretta korianteria

Salamia salaatissa

2010-02-27T14:15:00.002+02:00

Rucolaa, vihreitä oliiveja, pistaasipähkinöillä maustettua salamia, ricotta salataa ja kurpitsan siemeniä. Oliiviöljyä ja mustapippuria unohtamatta.
Toimii myös raejuustolla. Ja raejuusto toimii tosi hyvin just kun sitä maustaa öljyllä ja pippurilla, vihreä salaatti ei välttämättä muuta kaipaa.

Nälkä ei lue lakia

2010-02-21T18:55:00.003+02:00

Taannoin vietin sänkyni pohjalla ja sohvani nurkassa melkeinpä kaksi viikkoa järkyttävän taudin kourissa. Tauti alkoi tavallisena räkiksenä, jota en malttanut levätä pois ja sainkin sitten keuhkoputkentulehduksen, joka ei meinannyt parantua millään. Olin todella todella sairas useamman päivän ja pelkästään vessassa käynti tuntui maratoninkaltaiselta urheilusuoritukselta. Siinä ei paljoo tehty ruokaa eikä tehnyt juuri mielikään syödä.
Hiukan toivuttuani päätin valmistaa lämpöisen keiton. Helppous oli keiton ehdoton ykkösvaatimus, sillä voimillani ei vielä seisottu keittoa vahtimassa tai aineksia pilkkomassa. Päädyin chilillä terästettyyn nakkikeittoon.
Raahauduin kauppaan hankkimaan nakkipaketin ja keittovihannespussin pakkasesta. Kotona älysin näiden pakastevihannesten olleen huono valinta, valmiiksi pilkotut tuoreet olisivat olleet helpommat, en nimittäin oikein osannutkaan tehdä pakastetuista keittoa. En ole vieläkään keksinyt mistä sen maun keittoon olisi pitänyt tulla. Lopputulos oli siis kuutioliemessä lämmitettyjä vihanneksia ja nakkeja. Onneksi siinä oli chiliä ja paljon persiljaa.

AUTTAKAAAA!!!

2010-02-17T00:48:00.002+02:00

Haluaisin kommentoida mm. Lauran tähteä ja Fab Foodia, mutta ei se vaan miljoonista yrityksistä huolimatta onnistu.
Vaikka valitsen minkä profiilin, niin kommenttikenttä vain tyhjenee painettuani 'Kommentoi'. Riipii rankasti.
Osaako joku auttaa kun olis ihan pakko saada kommentoida yllä mainittuja ja paria muutakin?

Haukea

2010-02-12T20:43:00.003+02:00

Menin ostamaan lohta. Onneksi menin Hakaniemen halliin, jossa on myös vaihtoehtoja ja kunnollinen palvelu. Sainkin haukea. Ostan kalani Reitin kalasta tai Töölön kalasta.
Paistoin hauen pannulla, hetken kummaltakin puolelta. Lorautin pannuun soijakastiketta ja annoin hautua kypsäksi. Hauen lisäkkeenä tarjosin ohraa, johon lorautin miriniä.
Huomioita: hauesta kannattaa poistaa ruodot, vaikka se vaivaa vaatiikin. Sit ei ole vaivalloista se syöminen niinkään..

Punajuuripihvit

2010-02-07T17:27:00.003+02:00

Tarkoitus oli paneroida edellisenä päivänä keitetyt punajuuret ruisjauhoissa ja laittaa siihen päälle sitten vuohenjuustoa ja pähkinöitä. No paneroinnin hetkellä ei löytynyt yhtään kananmunaa vaikka kuinka etsin. Paiston sit vaan siivut öljyssä pannulla. Laitoin pannun myös yhden likistetyn valkosipulinkynnen makua tuomaan. Erihyvää vihreän salaatin kanssa, myös kylmänä seuraavana päivänä.

Salaattia paahdetuista paprikoista

2010-02-03T11:37:00.003+02:00

Paahdetut paprikat kuulostavat aina niin fiiniltä ja herkulliselta ja kevyeltä ja kesäiseltä! Ja niistä saa aikaan vaikka mitä ihanaa säilykettä, on öljyistä, on yrttistä, on etikkaista. Ja niin on helppo tehdäkin, sen kun vaan pistää paprikat uuniin ja sitten kuorii, oi autuutta.

Mielestäni totuus on hiukan toisenlainen.. Ensinnäkin makuasiat: paahdetut paprikat ovat kyllä hyviä, mutta jotenkin niissä on usein samankaltainen koostumus kun kotimaisissa tomaateissa, sellainen ilkeen pehmeenkiintee suutuntuma, joka aiheuttaa puistatusta.
Tomaatit vihlovat vielä usein hampaitakin. Kahviloissa leivän väliin on valitettavan usein lätkäisty puoliraaka olmin värinen tomaatti, jota on kahvilassa säilytetty kylmässä ja sama kylmyys jatkuu siinä leipätiskissä, kylmä yhdistettynä tuohon edellä kuvattuun kummaan koostumukseen saavat hampaani vinkumaan kauhusta.

Ja sitten se paahtaminen. Kuori irtoaa mielestäni vain ja ainoastaan jos paprika on oikeasti kokonaan ihan mustunut, ihan sama laittaako sen muovipussiin vai mihin, mutta näpertelyksi menee, jos se on vain sellaista ruskeaa. Jossain ulkomaalaisessa tv-ohjelmassa näin kuinka paprikoita kuorittiin juoksevan veden alla. Uunista vaan paprikat lämpimän vesihanan alle ja sinne huuhtoutuivat kuoret ja siemenet, pitänee kokeilla (joku siiviläsihti siihen väliin sit ettei mene viemäri tukkoon). Laitoin pestyt paprikat ritilälle grillivastusten alle ja kääntelin oikeasta grillistä haaveillen. Miksi keltaiset paprikat paahtuvat punaisia hitaammin?

Nyt varmaan herää kysymys, että miksi mä tätä teinkään kun se oli noin vaikeeta..? No ei se ollut, mitä nyt kerroin rehellisen mielipiteen tähän hommaan. :) Salaatti oli oikeesti todella hyvää, parani vielä seuraavaksi päiväksi. Kuvasta poiketen keitin salaattiin vielä täysjyväpastaa.

6 paprikaa
200 g miniluumutomaatteja
200 g fetajuustoa
2 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
2 dl mustia oliiveja
reilusti tuoretta basilikaa
mustapippuria
suolaa

Sitruunaiset kaneli-hunajakorput

2010-01-29T19:07:00.004+02:00

Hakaniemen S-marketissa (ja varmaan muissakin S-marketeissa) myydään päivittäin suurleipäteollisuuden massamössöjen lisäksi pienempien leipomojen tuotteita. Torstaisin sieltä saa kuuluisaa lappeenrantalaista Pullin rieskaa, jolla on myös oma fanisivu Facebookissa.
Eräänä toisena päivänä hyllyssä köllötteli herkullisen ja kuituisen näköinen vuokaleipä, jonka pelastin mukaani. Tämä vuokaleipä pitikin pelastaa myös toisen kerran kun sitä uhkasi armoton kuivuminen, tein korppuja. On tosin erittäin suositeltavaa tehdä korput tuoreesta leivästä, mutta ei se aina ole mahdollista.

1 sitruunan mehu
1 dl hunajaa
1 tl kanelia
8 siivua leipää

Sekoita kaikki aineet paitsi leipä keskenään. Taputtele seos leipäsiivuille sudilla. Kevyt kerros kullekin leivälle kummallekin puolelle riittää.

Asettele leivät ritilälle ja kuivaa 125-asteisessa uunissa, kunnes leivät ovat korppuuntuneet. siihen menee ehkä noin tunti.

Päälle voita ja hilloa!

Valittaminen on ilomme

2010-01-27T18:31:00.004+02:00

Käykö kenellekään muulle koskaan niin, että ruokakaupassa ei tee enää mieli mitään eikä just tule mieleen ainuttakaan ruokaa, jonka voisi valmistaa?
Mulle käy aika useinkin, myös tänään. Toisaalta sitä saa aikuisena syödä toki mitä tahtoo, mutta joskus vois tahtoa vähän enemmän kuin tänään:

Mua otti jo kaupassa päähän koska mun käyttämän vessapaperin paketissa ei ole sitä kantokahvaa (se ärsyttää mua joka kerta yhtä paljon), hernekeittoa oli vain yhtä merkkiä ja vichy-pullot oli ihan kurassa.
Ja kasvishernekeiton kyljessä oli pakastevihanneshenkisiä herneen ja porkkanan kuvia, en ostanut sitä. Joku mua jurppii tuossa Ben & Jerryssäkin. Jostain syystä ostan sitä siitäkin huolimatta, että suurin osa mauista on karmeita ja hinta hipoo taivaita ja missä hitossa on vanilja vaniljajäätelössä??

Kotona tutkailin ankeita ostoksia tarkemmin ja ne paljastuivat vielä ankeimmiksi. Runebergin tortuissa on joku tsiljardi lisäainetta, ihmekö että säilyvät pienen ikuisuuden. Yritin e-koodiavaimesta selvittää mitä ne kaikki ovat, mutta listassa on tällaisia helmiä kuin E142 = vihreä, no sehän sen sitten selvensikin.. Eikä tässä mitään, mä mitään puhdasta suoraan kotiuunista odottanutkaan, mutta että nää on leivottu joskus herraties koska ja pakastettu. Siis pakastettu!! Eikä saa pakastaa uudestaan. Tätä en tortuista tiennyt ja olisin ollut todella paljon onnellisempi ilman tätä tietoutta..
Jäätelöä pakkaseen tukkiessani havaitsin pakkauksen pohjassa parasta ennen päiväyksen, 1/2011. Siis miten helvetissä jäätelö säilyy muka vuoden?? Ja tuskin sitä on ihan eilen edes tehty.

Nyt mun ei tee mieli syödä enää näitäkään ja on huono omatunto kun on tullut ostettua valmista ja ties missä maailman äärillä tuotettua :(

”Carpaccio”

2010-01-23T12:39:00.003+02:00

Ihka oikeaan carpaccioon tulee ihanaa mureaa ohuen ohueksi leikattua naudanfileetä ja se onkin äärimmäisen helppo ja herkullinen alkuruoka. Mitä nyt tarvitaan erinomainen veitsi ja mielellään pakastin, kohmeisen lihan siivuttaminen paperin ohueksi on huomattavasti helpompaa kuin jääkaappikylmän.
Tästä on hirvee helppo vielä oikasta ja Carpaccio-henkinen alkuruoka syntyykin myös yksinkertaisesti leikkeleestä, tällä kertaa italialaisesta villisikasalamista ja lisänä vielä rucolaa mahtavalla kastikkeella!

Neljälle
4 rkl oliiviöljyä
1 pienen sitruunan puristettu mehu
2 rkl parmesaaniraastetta
mustapippuria
4 kourallista rucolaa
100 g herkkuleikkelettä
1 sitruunan kuori

Mittaa öljy kulhoon. Halkaise sitruuna ja purista mehu öljyyn. Tästä samaisesta sitruunasta kannattaa leikata ohuita kuorisuikaleita jo ennen mehujen puristamista, helpompaa..
Vatkaa öljy ja mehu vaaleaksi. Lisää parmesaaniraaste ja mustapippuri, sekoita.
Sekoita kastike rucolaan.
Kasaa salaatti lautasille ja asettele päälle villisikasiivut. Koristele sitruunankuorilla.

Polenta al forno

2010-01-19T19:55:00.003+02:00

Eli uunitettua polentaa tomaattikastikkeella ja mozzarellalla kuorrutettuna. Ja ehkä helpointa ever. Valmistumisaika noin 35 minuuttia, jos käytät valmista tomaattisoosia, niin 15 minuuttia.
Homma toimii siten, että keität herkullisen tomaattikastikkeen oman maun mukaan, minun tämänkertaisen makuni mukainen on tuossa alla.

Tomaattikastikkeen kiehuessa sopivaksi kiehautat vettä, suolaat sen ja sekoitat polentan sekaan. Litrasta vettä ja 300 grammasta pikapolentajauhoa saa jo todella tuhdin annoksen neljästä kuudelle. Pikapolenta valmistuu kahdessa minuutissa, ei-pikaa kamaa saa keittää useamman kymmenen minuuttia.
Polentajauhot vatkataan kiehuvaan veteen. Sen veden ei sitten kannata kiehua kuin viimeistä päivää vaan poreilla hillitysti. Jos vesi kuplii kuin geysirissä konsanaan, niin hetken kuluttua kuuma polentalähde on todellisuutta ja käteen (ja mahdollisesti muuallekin kehoon) kärähtää muutama rakkula.. Kokemusta on.
Kun tarpeeksi jauhoja on vatkattu veteen, voi polentan maustaa vielä ruokalusikallisella voita, ja sen jälkeen puuro saa hautua muutaman minuutin.
Öljyä uunivuoka, levitä polenta vuokaan. Kaada päälle tomaattikastike ja revi koko komeudelle vielä yksi puhvelimozzarella ja raasta parmesaania. Sitten vaan 220-asteiseen uuniin ylätasolle kunnes juusto on sulanut ja saanut väriä.
Polenta ei muuten välttämättä ole heti uunituksen jälkeen ihan kiinteä kappale, joten ennen leikkaamista ja tarjoamista hetken vetäytyminen on paikallaan.
Jos joku ei tiennyt, niin polenta on maissipuuroa, kovin suosittua talviruokaa Pohjois-Italiassa. Polenta kiinteytyy jäähtyessään, myös hyvin löysä sellainen.

2 – 4 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
1 pikkuchili
1 tlk tomaatteja
1 tl sokeria
suolaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1 dl tummia oliiveja
reilusti basilikaa

Kuumenna öljy pannussa. Kuullota öljyssä kuorittua ja siivutettua valkosipulia ja murskattua chiliä. Lisää pannuun tomaatit ja riko ne puuhaarukalla. Lisää sokeri, suola ja oregano ja sekoita. Anna kiehua hiljalleen 10 – 15 minuuttia. Sekoita välillä.
Lisää oliivit keittämisen loppuvaiheessa ja revityt basilikanlehdet vasta kun olet ottanut pannun liedeltä.

Nigellan chili

2010-01-17T12:16:00.003+02:00

Jauhelihasta tulee mieleen just tasan lihapullat. Kun pikkasen tarkemmin miettii, niin miksei myös jauhelihapihvit. Ja sit makaroonilaatikko, mureke, bolognese. Ja siinäpä se sit melkein oli, mun mielikuvituksessa näyttäis olevan aika vähän tilaa jauhelihalle..
Nigellan chilin vinkkasi työkaveri, ohjeesta riittää tarjottavaa kahdellekymmenelle, tällaisin muutoksin se taipui 500 grammalle luomukyyttöä:

2 rkl oliiviöljyä
1 luomusipuli
2 luomuista valkosipulinkynttä
5 pikkuchiliä jauhettuina
1 tl korianterinsiemeniä jauhettuina
1 tl juustokuminaa
3 kardemummaa
1 punainen luomupaprika
500 g luomunaudan jauhelihaa
1 tlk luomutomaatteja
1 rkl punaviinietikkaa
1 rkl worchesterkastiketta
1 dl vettä
1 rkl kaakaojauhetta
1 tlk luomupapuja (kidney)

Glögibroileria ja couscousia

2010-01-12T19:29:00.004+02:00

Yli puolikas pullo virolaista lahjajuomaa jäi jostain aivan käsittämättömästä syystä juomatta! Se unhoittui tyystin jääkaappiin joulun yli ja löytyi sieltä vasta viikonloppuna. Se ei varmaan olis edes ollut enää juotavaa, mutta hyvää ruokaa siitä tuli.
Nämä pakkasesta löytyneet broilerin rintapalat olivatkin sitten viimeiset palat tätä lihalajia vähään aikaan. Jotenkin tökkii koko broilerinkasvatus, ehkä hallista voisi hakea ranskalaista luomua jos oikein alkaa mieli tehdä. Ja voi olla että alkaakin, kokonaisena paistettu broisku on erityisen herkullista! Kotimaista luomua ei ole olemassakaan.
Aihetta sivutaan täällä.

1 rkl rypsiöljyä
1 valkosipulinkynsi
2 peperoncinoa
1 rkl jeeraa
0,5 rkl kurkumaa
4 broilerin rintapalaa
5 dl hehkuviiniä
2 mandariinia
suolaa
mustapippuria
1 – 2 rkl karkeaa sinappia

2 salottisipulia
3 rkl oliiviöljyä
1 punainen chili
2 – 3 dl couscousia
kuumaa vettä
suolaa

Kuumenna öljy laakeassa pannussa. Kuullota öljyssä kuorittua ja siivutettua valkosipulinkynttä ja mausteita.
Siivuta broilerin rintapalat. Paista siivut kummaltakin puolelta. Mitä ohuemmat siivut, sitä nopeammin ruoka valmistuu.
Kaada pannuun hehkuviini. Halkaise mandariinit ja purista mehu pannuun.
Anna kiehua muutama minuutti kannella peitettyinä. Ota sitten kansi pois ja anna kiehua kunnes nesteestä noin puolet on haihtunut.
Mausta suolalla ja mustapippurilla ja suurusta sinapilla.

Kuori ja kuutioi salottisipulit. Lämmitä öljy kattilassa ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää siivutettu chili ja cous cous. Sekoita huolella.
Kaada kuuma vesi kattilaa, lisää suola ja sekoita. Käännä lämpö pois liedeltä ja anna hautua valmiiksi kannella peitettynä.

Hyvää uutta vuotta!

2010-01-08T11:21:00.005+02:00

Terppaa vaan lukijoille ja muulle kansalle. Jospa postais ensin ikuvanhat koneelta löytyvät pois ja alkais sitten suoltaa uutta tuotantoa. Aloittakaamme kurpitsa-browneilla. Jostain varmasti löytyy vielä talvikurpitsaa joten eikun leipomaan!
Resepti on täältä, mitä sitä tähän suotta kääntämään kun en ainakaan muista sitä juuri muunnelleeni. Jos joku käännöstä nyt erikseen pyytää niin sen kyllä teen ja julkaisen.

Street Food Helsinki ja muuta kivaa!

2009-12-05T09:27:00.004+02:00

Vielä ehtii maistiaisille ja taideostoksille Galleria Myymälä2:teen Helsingin Uudenmaankadulle.
Lisätietoja Kiehuu.fi.

Samaisessa osoitteessa voi käydä tunnistamassa alla olevan esineen ja voittaa sen itselleen. Samalla osallistuu arvontaan, jossa pääpalkintona on lahjakortti huippuravintolaan.

Ja nyt kun kerran sivuille menet, niin älä jätä lukematta Hasse Heikkisen harvinaisen osuvaa kolumnia heti siinä etusivulla!

Kyyhkyä makkarakastikkeessa ja paahdettua talvikurpitsaa

2009-11-03T18:47:00.007+02:00

Mitä mainion viikonloppupäivällinen! Resepti on Nigel Slaterilta mukaeltu, kyyhkyt serkun miehen itsensä lasauttamat. Tätä ennen en ollutkaan kyyhkyä maistanut, ihanaa saada itse valmistettavaksi jotain erikoista, jota ei tule ihan joka päivä syötyä.
Kyyhkyn liha on todella tummaa ja kohtuullisen kuivaa, joten hauduttaminen liemissä ja rasvaisissa makkaroissa teki gutaa. Maultaan kyyhky oli selkeesti riistaa, pidin paljon!

Metsästäjän ohjeen mukaisesti sulatin kyyhkyt jääkaapissa ja liotin niitä sitten kylmässä vedessä. Huuhtelin kyyhkyt huolella, valutin ja kuivasin. Sulkien jäänteet olin valmistautunut polttaman tohottimella, mutta ne irtosivatkin sulaneista linnuista lähes pyyhkimällä.
Jos ei ole haulikkoa nurkissa joutilaana ja kyyhkyjä takapihan metsästyspusikot täynnä, niin kaupan pakastusaltaasta voisi noutaa viiriäisen.
Ohjeet kahdelle.

Kyyhkyä makkarakastikkeessa

300 g raakamakkaraa
1 iso sipuli
2 kyyhkyä
3 laakerinlehteä
3 oksaa rosmariinia
mustapippuria
4 dl lihalientä

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita pata keskilämpöiselle liedelle liedelle kuumenemaan.
Pilko makkara muutaman sentin pätkiin. Kuori ja kuutioi sipuli.
Laita makkaranpätkät pataan ja paista kunnes niistä on irronnut rasvaa ja makkarat ovat hieman värittyneet. Lisää sipulikuutiot ja kuullota kunnes sipuli on pehmeää.
Tällä välin paista kyyhkyihin väri joka puolelle kuumalla pannulla. (Tämän voisi tehdä myös padassa kun sipulit ovat kuullottuneet, minun patani ei ole tähän tarpeeksi suuri.)
Laita pataan laakerinlehdet ja rosmariini. Nosta kyyhkyt pataan. Rouhi päälle reilusti mustapippuria.
Lusikoi pannulle muutama lusikallinen lihalientä ja keitä maut irti, kaada pataan. Lisää pataan loput lihaliemestä ja kuumenna kiehuvaksi.
Peitä pata kannella ja nosta uuniin n. tunniksi.
Poista kyyhkyt padasta ja pidä lämpimässä. Keitä makkarakastiketta kuumalla liedellä kunnes neste on haihtunut n. puoleen.
Asettele kyyhkyt tarjolle ja kauho päälle makkarakastiketta.

Paahdettua kurpitsaa

puolikas talvikurpitsa
chiliöljyä
suolaa
mustapippuria
muutama oksa timjamia

Poista talvikurpitsanpuolikkaasta siemenet ja halkaise se vielä kahtia. Valele kurpitsalohkot chiliöljyllä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Laita kummankin lohkon päälle muutama oksa timjamia. Paista 200 asteisessa uunissa kunnes kurpitsa on pehmeää.

Kurpitsamuffinit

2009-11-01T10:35:00.005+02:00

Kurpitsasta saa tehtyä melkein mitä vain, ihan joka ikisestä vihanneksesta ei ole näin monipuolisesti sekä suolaisten että makeiden herkkujen raaka-aineeksi. Käsittääkseni kurpitsan kasvattaminen on myös helppoa ja sato varmaa, tosin kaupunkilaisena en tällaisista kasvattamisista mitään ymmärrä, että voin olla ihan väärässäkin.
Kurpitsamuffinien ohje löytyy Googlen kuvahaulla, kuvahaulla löytyy aina parhaat reseptit.

3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
500 g kurpitsasosetta
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 dl kasviöljyä
1 tl ruokasoodaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl maustepippuria
0,5 tl neilikkaa
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 tl kanelia

Laita uuni lämpiämään 180-asteeseen.
Sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe.
Vatkaa kurpitsasoseeseen kanamunat, sokeri, öljy, sooda ja mausteet muskottipähkinään saakka.
Sekoita joukkoon jauhot, älä sekoita enempää kuin on tarpeen. Lusikoi taikina muffinivuokii.
Sekoita keskenään sokeri ja kaneli. Sirottele seosta jokaiselle muffinille.
Paista uunissa noin puoli tuntia. Jäähdytä valmiit muffinit ritilällä.

Mausteinen kurpitsakeitto

2009-10-31T17:37:00.005+02:00

Olispa nyt tätä kun kuume hipoo taivaita ja kaapit ammottavat tyhjyyttään. Tai eivät edes ammota, mutta just nyt ei ole voimia toteuttaa lauantaina ruokasuunnitelmaa ja vokata kurpitsaa ja katkarapuja. Kurpitsaa siis riittää vielä ja reseptejäkin on useampi odottamassa postausta.
Keiton päälle olisi luonnollisesti kuulunut laittaa paahdettuja kurpitsansiemeniä, mutta ne paloi sakeaa savua tupruttaen. Onnistuin kääntämään uunin säädintä väärään suuntaan ja 125 asteen sijaan taisi uunin mittari osoittaa n. 260 astetta.. Ihan katastrofi. Öljy alkoi savuttaa ja siemenet poksahdella kuin popkornit ikään leviten pitkin uunia aiheuttaen lisää käryä. Työkaveri ilahtui tästä sattumuksesta, se ei osaa laittaa ruokaa oikeen minkäänlaista, joten se oli oikeutetusti vahingoniloinen.
Ruokavieras taisi nuolla lautasen, ohje on kahdelle.

1 luomusipuli
0,5 dl luomurypsiöljyä
300 g luomukurpitsaa
1 omena
1 kanelitanko
1 peperoncino
1 tl kuivattua salviaa
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 l kanalientä
1 dl kermaa

Kuori ja pilko sipuli. Laita korkeareunaiselle pannulle 1 rkl rypsiöljystä ja kuullota sipuli miedolla lämmöllä pehmeäksi. Sipuli saisi saada hieman väriä.
Poista kurpitsasta siemenet ja kuori, kuutioi. Kuori omena ja poista siemenkota, kuutioi omenakin.
Lisää pannuun loput öljystä, kurpitsa ja omena. Lisää mausteet ja sekoita. Anna hautua kannen alla 20 minuuttia kunnes kurpitsa on täysin pehmeää.
Kaada pannuun kuuma kanaliemi. Keitä hiljalleen puoli tuntia. Soseuta keitto tehosekoittimessa. Kaada keitto takaisin pannuun, lisää kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa paahdettujen siementen kera.

Karitsanpotkaa ja pekoni-kurpitsarisottoa

2009-10-27T19:14:00.002+02:00

Syksyllä on aika kaivaa rautapata esiin ja valmistaa ihania pitkään haudutettuja lihaherkkuja. Aikaisempina vuosina olen käyttänyt fondue-pataa myös tähän puuhaan, mutta patani ei ole suuren suuri, joten siihen olisin ehkä korkeintaan yhden potkan saanut mahtumaan.
Ostinkin Hulluilta Päiviltä Iittala Toolsin emaloidun padan kun kerran halvalla sai. Mä en tosin tajuu mistä kohtaa se on emaloitu..
Ehdin jo unohtaa padan pariksi viikoksi kaappiin, mutta viime viikon sunnuntain jälkeen olen käyttänyt sitä jo kolme kertaa, olen koukussa.

Karitsanpotkat ovat yksi patalemppareistani ja tilaan sellaisen mielelläni myös ravintolassa, sitä kun on aika vaikee pilatakaan.
Perinteisesti potkat kai haudutetaan punaviinissä, mutta taisi olla olosuhteiden pakko kun päädyinkin valkoviiniin, erinomaisesti muuten päädytty. Potkan kanssa ei kylläkään juotu samaista valkoista vaan tuhtia punaista.
Jouluisista mausteista huolimatta potkat eivät olleet erityisen jouluisen makuisia vaan miellyttävän mausteisia. Tähtianis on vahvaa kamaa ja koko kämppä lemusi jopa epämiellyttävän lakritsiselta, mutta maussa kaikki oli neljän tunnin hautumisen aikana loksahtanut kohdalleen.

Risotto oli mun mielestä aika tylsää vaikka salviaakin oli paljon, lopputulos kaipasi vähän kaikkea. Ruokavieraat kyllä kohteliaasti kehuivat ja olihan se ihan hyvää kun kauhoi päälle vähän patalientä.
Söin risottoa vielä seuraavanakin päivänä liemen kanssa, lämmitin sen pannulla runsaassa liemessä ja lisäsin vielä parmesaania.

Valkoviinissä haudutettua potkaa neljälle
4 potka per ruokailija
2 rkl voita
1 sipuli
1 porkkana
1 sellerinvarsi
1 valkosipuli
1 dl vettä
3 laakerinlehteä
1 tähtianis
4 neilikkaa
5 cm kanelitanko
0,5 l valkoviiniä
suolaa
mustapippuria

Paista potkiin kuumalla pannulla voilusikallisessa väri joka puolella.
Kuori ja lohko sipuli, pilko porkkana ja selleri. Kuori valkosipulinkynnet ja muserra veitsen lappeella.
Kuumenna loppu voista padassa ja kuullota kasviksia voissa muutama minuutti.
Kiehauta vesi potkanpaistopannussa, jotta paistomaut irtoavat pannusta. Kaada vesi pataan.
Lisää pataan kaikki mausteet ja asettele potkat pataan mahdollisimman pystyyn. Kaada pataan viini ja kiehauta.
Mausta suolalla ja mustapippurilla, peitä kannella ja nosta 150-asteiseen uuniin neljäksi tunniksi.

Kurpitsarisottoa neljälle
1 sipuli
1 rkl öljyä
1 rkl voita
3 dl risottoriisiä
300 g kurpitsakuutioita
1 tl kuivattua salviaa
2 dl valkoviiniä
5 – 7 dl kuumaa kanalientä
100 g rapeaksi paistettua pekonia
50 g parmesaaniraastetta

Kuori ja kuutio sipuli pieniksi kuutioiksi. Kuumenna öljy ja voi pannussa keskilämmöllä. Kuullota sipulia seoksessa muutama minuutti, sipuli ei saa ruskistua.
Lisää pannuun riisi, kuutioitu kurpitsa ja salvia. Freesaa kunnes riisi on kiiltävää ja pinnalta läpikuultavaa.
Kaada pannuun valkoviini ja keitä kunnes lähes kaikki viini on haihtunut ja imeytynyt riisiin. Lisää sitten kauhallinen kanalientä ja anna taas haihtua kiehuen. Älä päästä risottoa kuivumaan.
Jatka liemen lisäämistä kunnes riisi on kypsää, sopivasti al dente.
Lisää lopuksi pekoni ja parmesaaniraaste.