Espanjalaiset mansikat, Olè!

Koitan suosia lähiruokaa ja luomutuotantoa ja periaatteen eteen olen valmis luopumaan joistakin elintarvikkeista. Tosin periaatteesta on vaikea löytää logiikkaa..
Mitä mansikoihin tulee, niin suosin espanjalaisia. Lentokone sieltä jostain Andalusian alueilta saastuttaa varmasti paljon enemmän kuin rekka jostain Suonenjoen suunnalta, mutta ei ole espanjalaisen mansikan voittanutta. Eteläinen serkku hakkaa mennen tullen kotimaisen, niin koossa, maussa kuin koostumuksessa.
Tänään pyttipannun (blogitetaan huomenna) kanssani jakanut ystäväni koitti vedota kotimaisten mansikoiden puhtauteen, mutten millään jaksa uskoa, että näinä EU:n aikoina suomalainen mansikka kasvaisi jotenkin miedommilla myrkyillä kun espanjalainen, paitsi että espanjassa on paremmat olosuhteen ylipäätään minkään kasvattamiselle.
Espanjalaisen mansikan sesonki on juuri aluillaan ja kestää puolisen vuotta, suomalaisen alkaa joskus kesäkuun lopussa ja kestää onnettomat kolmisen viikkoa riippuen sataakoo liikaa vai paistaako liikaa. Muistaakseni näillä kahdella on reilusti eroa myös hinnassa espanjan-serkun eduksi.
Kun näen kotimaisen luomumansikan, lupaan ostaa sen ja ekologiseksi puolustuksekseni todettakoon, että tänä talvena en ostanut ainuttakaan kiiviä (tai ainakaan monta), ne ovat sentään lempihedelmäni.
Myönnettäköön nyt kuitenkin, että näihin mansikoihin sorruin valloittavan pakkauksen vuoksi, miten onkaan mansikat aseteltu puulootaan söpösti! Laatikko palvelee jatkossa leipäkorina ja ensi kertaa sen näkee näillä sivuilla alkuviikosta kun siitä tarjotaan kurpitsansiemensämpylöitä huomisella pääsiäisaterialla, (sitruunamelissasorbetti on jo valmis, pastataikina lepää jääkaapissa ja sitruunapolenta odottaa paistamista).
Mansikat söin sellaisinaan sekä valmistin kaksi aamiasta; ekana aamuna tarjosin mansikat itselleni sitruuna-zabainonen kanssa ja tänään valmistin smoothie-tyyppisen soseen, johon mansikoiden lisäksi laitoin desin verran erilaisia siemeniä, pari ruokalusikallista kookoshiutaleita, muutaman basilikan lehden ja sitruunatimjamin oksan sekä desin maitoa ja surautin Kenissä sileeksi.