Olen saanut useammankin vinkin täydellisestä raparperipiirakasta, kiitos niistä. Kaikki menevät testiin ja lisääkin vinkkejä otetaan vastaan.
Eilen pääsin kylässä maistamaan mainioita raparperilastuja. Lastujen leipoja ei kuulemma aio tekeleistään mitään blogissaan postata koskapa ei pidä ruokablogia, joten otan oikeuden omiin käsiini ja jaan reseptin kanssanne.
Ohje on Strömsön viiksiniekan Paul Svenssonin yyberkauniista kirjasta Paulin keittiössä. Kirjan teksti oli nyt vähintäänkin sekava, raparperisuikaleet olisi pitänyt ensin lajitella alustalle ja sitten ujuttaa niiden päälle voitaikinaa ja täydeksi mysteeriksi jäi miten ne olisi sitten pitänyt paistaa paitsi ritilällä.
Lopputulos oli kuitenkin ihan tolkuttoman mainio, todella ihanat ja vähän erilaiset raparperileivonnaiset. Uunista ulostautui kahden tyyppistä lastua, sellaista vähän paksumpaa ja sitten keksimäisen rapsakkaa (mikä lienee oli se oikea tarkoitus). Maku kummassakin sama eli todella hyvä, mutta omaan makuuni paksumpi oli miellyttävämpi. Syitä on kaksi, raparperin kuitu katkeaa syötäessä vähän heikosti, joten paksumpi voitaikinapaakkelssi toimi paremmin, toisekseen siihen paksummalle oli helpompi kinostaa vaniljajäätelöä!
Ja loppuun vielä korostettakoon, että minä en tehnyt elettäkään raparperilastujen leipomiseksi, kunhan viisastelin ja koitin kirjan ohjetta tulkita, kaikki kunnia siis Elinalle.
Raparperilastut
1 ptk voitaikinalevyjä
muutama oksa raparperia
tomusokeria
Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Kauli sulaneet levyt ohuemmiksi (mitä enemmän kaulit sen rapsakampi lastu).
Kuori raparperi ja siivuta ohuiksi lastuiksi kuorimaveitsellä. Painele lastut likikkäin voitaikinalevyille. Sirottele päälle reippaasti tomusokeria.
Paista lastuja 210-asteisessa uunissa 8-10 minuuttia. Uusi tomusokerikäsittely.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti